Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. lokakuuta 2025
Poika otti paperilapun ja luki sen. "Ah, mamma, se on minun tuntematon hyväntekijäni. Keisari antaa meille eläkerahan. Kuuleppas vaan mitä tässä seisoo:" "Hyvä rouva! Teidän poikanne, jonka onnellinen sattumus on lähettänyt eteeni, on kertonut minulle, että te olette erään urhollisimpien upseerieni leski. Puute, jonka omaksi te olette joutuneet, on kokonaan ollut tuntematon keisarille.
Samassa silmänräpäyksessä sattui vieraan tytönkin katse nauhassa rippuvaan kultarahaan ja molemmin käsin tarttui hän kaulaansa. "Se on minun muistotukaatini", selitti hän tyyneesti ja ojensi kätensä sitä kohti. "Vai niin! Sinun! kuuleppas tyttöseni, sitä en tahdo päähäni saada.
Aijotko nyt todellakin kolmannessa luokassa, sanoi Natalia Ivanovna, kun Nehljudof pysähtyi III:nen luokan vaunujen eteen ja työmies ja Taras menivät sinne. Niin, minun on mukavampi, kun olen Tarasin kanssa yhdessä, sanoi hän. Niin, ja kuuleppas sitten, lisäsi hän, Kusminskissa en vielä ole antanut maata talonpoikien haltuun; jos kuolen, niin sinun lapsesi perivät.
"Kuuleppas, anna sinä entisten muistojen nyt olla, Yrjö ... tyhmästipä teinkin kun rupesin niistä juttelemaan, mutta johtui vain se totuuden into mieleen. Vaan sehän haihtuu kuten muutkin innottelut ja unelmat ... eikä siitä sen enempää! No kippis, bror!"
Kunnon miehen tekoahan se on saattaa minun tyttäreni ja perheeni kaikkein ihmisten puheenaineeksi, ja sitten luopua leikistä. Vai piian siis tahdotte. Kuuleppas sinä Taavi, Karja-Evan voit saada, jos Vimpelin Heikin kanssa sovit ja jos se " "Kyllä nyt on parasta että lopetatte tuon kauniin puheen ja lähdette", keskeytti Hannulan isäntä.
"Kuuleppas," lausui hän lyhyesti ja päättäväisesti, sormi ojennettuna mennen niin liki veljeänsä, että hän peloissaan astui taaksepäin. "Ei ole ollenkaan totta, että Jumala ijankaikkisesti tahtoo kostoa Vapahtajan puolesta! Jos hän sen tekisi, olisi minunkin uskoni mitätön, sillä hän on sanonut meille 'siunatkaa niitä, jotka teitä kiroovat', ja sen teki hän itsekin.
Mutta eikös kekkerimme ole onnistuneet, Pontus, vai mitä? Elegantti, valittu seura, nuoruutta ja kauneutta, hyvä valaistus ja iloinen mieli! Mitä sitten puuttuu? Ja kuuleppas, vanha paroonitar, joka on semmoinen aristokraatti, pyysi saada sanoa minua sinuksi ja kutsui minua sitten vielä kesällä maatilalleen, ajatteleppas!
Oi, kuuleppas, Jo tiedän mitä soittaa satakieli. Sen kohta keksin siitä kirjastas, Min annoit, kun mun tuota teki mieli. KILPI. No, mitä lausuupi hän laulussaan? AINA. Oi, rakkautta! Rakkautta vaan! Kuin? Rakkautta? AINA. Rakkautta vain! Ihastuin, kunpa moista kuulla sain. KILPI. Hän mitä rakkautta mainitsee? AINA. Hän rakkautta Luojaan laulelee. KILPI. Niin vain!
Nyt oli kahvi valmis, ja koska oli juhlapäivä, sai pikku Tiinakin kupillisen sitä sekä suuren viipaleen vehnäleipää. Kun Liisa oli vienyt pois kahvivehkeet, otti hän esiin heinälaatikkonsa ja rupesi lieden ääressä valmistelemaan mannaryynipuuroa päivälliseksi. "Kuuleppas, Miina", sanoi Antti, "keittäisit puuroa laatikossa, niinkuin Liisa tekee."
"Kuuleppas, pappi kulta", jatkoi Laagje, "eikö sinulla ole antaa meille useampia lappalaisia kirjoja, semmoisia kuin tämä täällä", ja hän veti kirjan povestaan, johon se oli kätketty nahkapussiin käärittynä. "Näytäppäs minulle sitä," sanoi pappi ja kun Laagje ojensi hänelle kirjan, otti hän sen ja pani eteensä pöydälle. "Ei minulla ole enää tämmöisiä kirjoja", sanoi pappi.
Päivän Sana
Muut Etsivät