Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Matami Jensen ei voinut ollenkaan ymmärtää, minkätähden hänen miehensä oli niin surumielinen kotia tullessansa. "No", tiedusteli hän ukoltansa, "oliko tukkukauppiaalla paljonkin moitteen sijaa?" "Ei rahtuakaan, eukkoseni; päinvastoin lupasi hän teettää tästä lähtein kaikki nikkarityöt minulla". "Mutta mikäs sitten vaivaa sinua, Rasmus? Olethan niin kallella kypärin!" "Kuuleppas vaan eukkoseni.
Mutta hän oli kyllin viisas vastatakseen: tuhat vuotta vanha. Niin, niin! Se on myöskin totta. Mutta kuuleppas nyt, sanoi jättiläinen voitostaan varmana: Mutta mitä se on, jota en minä ole ja jota et sinäkään ole? Krokotiili, vastasi Matti. Krokotiili ... mitä se on? No, sopuli, jos sen paremmin ymmärrät. Sopuli? No, se on kyllä myöskin totta, arveli jättiläinen huolestuneena.
Henrik sanoi sitten: Tiellä juuri Uunon kanssa puhelimme, että kuinka merkillistä on sentään, että sinä olet joutunut näille lakeuksille. Johannes naurahti kummastuneena, aivan kuin hän olisi ensi kerran tullut ajatelleeksi siinä olevan jotain merkillistä. Kuuleppas, etkö sinä olisi voinut muuallekin päästä, jos olisit hommannut, sanoi Uuno.
Kuuleppas nyt, eikö tavallisesti aina löydy jonkinlaisia pieniä salaisuuksia näin syntymä- ja nimipäivinä? Onko tämä seikka jotakin uutta sinulle, häh? BERTHA. Mitä! Mitä sinä sanot, Aksel? AKSEL. Olisiko niin kummallista, jos miehesi olisi valmistanut sinulle pienen surpriisin kunniapäivänäsi? Päivä ei ole loppunut vielä, tiedän mä. BERTHA. Mitä kuulen minä!
"Se on oikein, varsin oikein!" sanoi Uoti mennessänsä alas trapuista niin raskahin askelein, että koko mökki järkkyi. Siellä alhaalla isossa kammarissa seisoi seppi äidenisän polven nojalla. Koska Uoti nyt astui sisään, sanoi hän kohta, voittaaksensa pojan: "Kuuleppas, Juoseppi! minä tahdon tänäin antaa sinulle jotakin kaunista ja julkista! Sanos nyt vaan!"
Sitä sinun ei tarvitsekkaan. Kuka on sanonut minun lainanneeni rahat. Kun on sen verran viehättävät kasvot kuin minulla Rouva Linde. Sinä olet hupakko. Nora. Nyt olet varmaankin sanomattoman utelias, Kristiina. Rouva Linde. Kuuleppas nyt, Nora-kulta, etköhän siinä asiassa lie toiminut ajattelemattomasti. Rouva Linde. Minusta nähden se on ajattelematonta, että sinä hänen tietämättänsä Nora.
Tahtos' on Ett' aina sulle sen ma sanoisin, Mi mielessäni on, ja kysyisin, Mit' en mä käsittää voi. Kuuleppas Olethan sanonut sen? KILPI. Sen mä tein. AINA. Siis saanhan haastaa? KILPI. Haasta, kultasein! AINA. En tiedä mistä minä alun saan.
Minulle! Luuletko, että sitte olisin viipynyt täällä päivääkään sen jälkeen? *Rosmer*. Et, et, tietysti. Oi, mitä taistelua hän on mahtanut taistella. Ja taistellut ihan yksin. Kuuleppas nyt Rosmer. Jos voisit kutsua Beaten takaisin luoksesi Rosmersholmaan, tekisitkö sen? *Rosmer*. Oo, tiedänkö minä, mitä tekisin tai olisin tekemättä.
"Kuuleppas, hyvä veli, tulehan tänne, minun on kahden kesken puhuttava sinulle sangen tärkeitä asioita, yksi minutti vaan, veliseni, yksi minutti! No niin, enpä olisi ikinä uskonut sinun koskaan maailmassa joutuvan tällaiseen asemaan, mutta en kuitenkaan tahdo sanoa, ettet sinä olisi aivan paikallasi täällä."
Pankaa portaitten alle ... kas niin. No, pojat, nyt tulta! Arhip aukasi lyhdyn ja Dubrovskij sytytti päreen. Kuuleppas, Arhip, minä luullakseni kiireessäni suljin etuhuoneen oven, mene pian avaamaan se. Arhip juoksi porstuaan ovi oli auki. Arhip sulki sen ja väänsi lukkoon jupisten puoliääneen: vai vielä avaamaan! ja tuli Dubrovskijn luo.
Päivän Sana
Muut Etsivät