Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Kuuleppa, Anni, kiittäkööt soitto-teostani kuinka paljon hyvänsä, minä kuitenkin itse tiedän, että se saattaisi olla peräti toisenlainen. Näetkös, minä en itseäni kiitä, mutta sen rohkenen sanoa, että minä käsitän soitantoa siinä kuin kuulenkin, ja kun osaa musiikia oikein kuulella, niinkuin kuulla pitää, se on jotakin se". Anni katseli häntä kummistunein silmin.
Kaikki säpsähtivät. "Ole tuossa nyt!" sopisi Lauri. "Kuulin totisesti. Sen kuin vaan näetsen rupesin vettä kohti kumartumaan, niin kuulenkin samassa kuinka minun kutsuu Vilhon ääni ja aivan kuin veden alta: 'Paavo, Paavo hoi, käypäs tänne'. Minä läksin pois, mutta otin vettä sentään". "Jesus siunatkoon!" puhelivat pojat, silmiänsä ristien. "Vetehinenhän se sinne kutsui, Paavo", lisäsi Rietu.
Mutta minun pahimmatkin pahantekoni ovat vaan iloisia vallattomuuksia, minulla ei ole taipumusta veriseen ammattiin minua inhoittaa kun näen tai kuulenkin sitä harjoitettavan kurjintakin orjaa vastaan.
Ei se saanut kuin sianlihaa, pannukakkua, korppumaitolämmitystä ja kolme kuppia kahvia päivälliseksi, sanoi toinen piioista. Minä ajattelinkin, virkkoi Antti, että joku siinä on, joko se on saanut liian rasvaista ruokaa tahi liian vähän. Nyt kuulenkin, että se haukkuu rasvan livulta eikä nälässä, niinkuin ensin luulin.
Minä en oikeastaan ole soitantoa säännöllisesti oppinut enkä minä taida soittaa viulua enkä klaveria, mutta kun minä nuotit näen, minä tarkoin kuulenkin, mitä soittoniekka on tahtonut sanoa. Minä en osaa musiikia puhua, mutta minä osaan musiikia kuulla". "Kas ne sanat olivat paikallansa!" riemahti Anni.
No annetaan vaan hänellekin, sanoi Maslova, joka aina kaikille jakoi kaikki, mitä hänellä oli. Kyllä annan kohta niin että.. Koetas, koetas, sanoi punatukkainen työntäytyen Korabljovan päälle. Luuletkos minun pelkäävän? Senkin kuritusvanki! Semmoiseltapa sen kuulenkin. Senkin riivattu ketale! Minäkö ketale? Siperialainen, murhaaja! huusi punatukkainen. Alappa väistyä, sanoi Korabljova synkästi.
Joko kuulenkin kolua! Tuossa! terve tultuanne! Kylänpoikia: PURMO ja SORMO. KYL
"Vielä mitä! eihän siellä ole enään toki heinän karvaa" ... sanoi Helka matalalla äänellä, katsellen kuontaloansa. "Mitä! Eikö ole karvaakaan? Mihinkäs ne ovat sitte saaneet?"... "No, niistä elä nyt virka enään mitään... Ei se maksa enää ottaa puheeksi koko asiata." "No herranen aika ... enhän minä ole vielä niistä puhunutkaan mitään, kun vasta kuulenkin koko asian."
Päivän Sana
Muut Etsivät