Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Sanomattoman ihanaa on, kun ihminen, joka rakastaa meitä enemmän kuin mitään muuta maan päällä, kohottaa kätensä taivasta kohti ja rukoilee meidän puolestamme, kun olemme joutuneet väärälle tielle. »Katsos», sanoi Swart, »tuossa se pieni tyttö taas on, ja miten kiire hänellä on! kuinka hän juoksee edestakaisin kuin rotta ristiäisissä. No, tämäpä vasta on hauskaa nähdä. Mutta kuulehan kummia!
Kenenkä hermosto sitä kestää? Muuten ruununvouti kyllä oli terve mies, pulska ja punakka, paraassa sekä ijässä että lihassa. "Kuulehan Kaisa!" sanoi hän eräänä aamuna emännöitsijälleen. "Minä saan nyt virkavapautta ja menen maatilalleni Särkelään kesäksi, niinkuin ennenkin. Sinun pitäisi lähteä edeltäpäin, että kaikki olisi kunnossa silloin kuin minä tulen.
Minä en voi sitä auttaa, mutta se on, kuin minua pakoitettaisiin tekemään se uudestaan, elämään siinä ijankaikkisesti, olemaan tuomittu uhraamaan tälle nälkäiselle, ahneelle muinaisuudelle puhtain, paras, mitä minulla on, ja viimein menehtyä siihen.» »Ja kuitenkin sinun täytyy.» »Minä en sitä käsitä, en, minä en sitä käsitä.» »Kuulehan vain tämä seikka: Pitääkö hän sinusta?»
"Kuulehan Paakka. Ota sinä nyt huostaasi tämä koko asia sinun velvollisuutesihan se oikeastaan onkin ja koita toimittaa se oikein hyvästi, kyllä minä sitten sinua muistan...
Tule laivaan, jotta voin vaihtaa sanan kanssasi.» Ja pistäen kätensä kainalooni hän jatkoi sitten ääneensä, astellen venhettänsä kohti: »Kuulehan, mitä minä saan tuoda sinulle Carolinasta? Mr Balfourin ystävällä on oikeus käskeä.
Silloin kysyi se, joka oli puussa ollut: "kuulehan, sanopas minulle, mitä karhu kuiskasi sinun korvaasi". Toinen vastasi: "Kaikkea sitä minä en ymmärtänyt; mutta yhden seikan se oikein selvästi mörähti minun oikeaan korvaani, nimittäin: 'älä myö karhun taljaa ennenkuin olet saanut itse karhun'. Ja vasempaan korvaani se kuiskasi: 'Se, joka hädässä jättää ystävänsä, on huono mies'".
"Jos ei siinä olisi ollut Falkenstern ja Henning vastakkain, niin olisi toinen niin sanottu 'ystävä' tuntenut velvollisuudekseen sanoa toiselle, ei nyt, tiedän, että niiden arvo nousee." Bengt kohautti olkapäitään. "Puhut kuin vanha, typerä nainen. Ja kuulehan, jos ei sinulla ole täällä muuta virkaa kuin loukata minua ja omaisiani, niin saat suoda anteeksi, jos muistutan sinua myöhäisestä ajasta.
Liisa! sanoi Matti vähän ajan päästä, mutta Liisa ei vastannut. Liisa! sanoi Matti uudelleen. Niin, niin, no sano, jos sinulla on mitä sanottavata! Ei se taida sillä parata, jos sinulle sanookin. Ole sitten sanomatta! Mutta Matti ei malttanut olla sanomatta. Vähän ajan päästä hän sanoi sen, neuvoi oikein kädestä pitäen ja herkesi hakkaamasta... Elähän nyt, Liisa ... kuulehan, kun minä selitän.
Mutta apulainen pääsee tekemästä kumpaakaan... Kuulehan, luuletko minun voivan mennä sisään tässä puvussa? Varsin hyvin. Luuletko, että minut ajetaan ulos, jos menen sisään? Kuinka sellaista voit ajatellakaan? Entä luuletko minun tarvitsevan lähteä täältä nälkäisenä ja janoisena? Onko sinun täytynyt ennen tehdä niin?
Mutta kuulehan nyt Lempi...! Minä en kuule! ärjäsi jo rouva ja löi kämmenensä voimakkaasti pöytään, sanellen voimallisesti, juhlallisesti: Minä sanon sinulle nyt, Kauno Valdemar, jotta minä olen tähän asti paljon kärsinyt ja vaiennut, mutta minä en aio ikääni enää kärsiä. Ja yhä hermostuneemmaksi kävi rouva.
Päivän Sana
Muut Etsivät