Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Tämmöisellä täydellisellä ilmoituksella täytyi Juhon astua tuon salaisuuksia tuntemattoman palvelijajoukon keskelle. "Kuulehan, Juho, kuka se poika on? Onko hän Madeirasta vai Norjastako?" "Hm, pojan nimi on sir Yrjö ... ja on sir Edwardin poika." "Poikako? eihän se ole mahdollista." Juho tekeytyi salaperäisen näköiseksi.
Hätyyttäjät tulivat yhä likemmä, ja nyt alkoi seuraava lyhyt keskustelu: Toveri, tahdotko ryypyn aamutuimaan? Suuri kiitos, toveri. Tahdotko lyijyä maksuksi? Kuulehan, mitä hevosesi maksaa? Varkaan pääkallon, jos sen välttämättömästi tahdot tietää. Kaunis elukka. Liekö vanhakin? Vähän vanhempi, luullakseni, kuin se nuora, jossa kerran tulet killumaan. Annapa kumminkin, kun katson sen suuhun.
»Sitä sinä et itse tiedä, mutta minä sen kyllä tiedän. Ja sanonko minä nyt kerran sinulle itsellesi, mitä sinä minulle olet?» Tyttö hymyili onnellisena: »Kun vaan sanot oikein todesti?» »Todesti tietysti, kuinka minä muuta voisin sanoa. Kuulehan kun kerron!
Mutta voisinko auttaa myöskin teitä? Osaan haravoida " "Ja niittää !" Sinä ryöpsähdät sille puolelle tietä, missä minä käyn. "Minä tulen! Kuule sinä en minä osaa enää teititellä kuulehan, kun minä kesällä ensin autan sinua, niin sinäkö sitten talvella minua?" "Sehän sopii." Me kuljemme yhtäkkiä käsikädessä. Sinä olet, en tiedä kuinka, pistänyt kätesi kainalooni.
Meidän pitäisi jo mennä teaatteriin. JUSSI. Kuulehan, kun Maiju ei anna meidän tullakaan. Mokoma visapää. TEUVO. Eikö anna teidän tulla? JUSSI. No ei. Hän muka ei osaa näytellä, jos tietää meidän olevan katsomassa. TEUVO. Entäs sitten? JUSSI. Täytyy kait totella. TEUVO. Nyt ne siellä tulevat, että ovet jyskävät. Minä lähden ajoissa tieheni. JUSSI. Maltapas, kun sanon.
5:S MARKKINAMIES: Mutta meidän kylässä on aatelisherran vouti pannut kiinni veljeni, ei ollut mitään syytä, siitä vaan ettei nostanut lakkia. 4:S MARKKINAMIES: Kuulehan minun asiani ensin. Hän on käskenyt meidän kaivaa joen niittyjemme poikki, että hänen maansa kuivaisi. Mitä sanot tästä?
TUIRO ja POURU kahden tuovat tynnyriä. TUIRO. Tässä suun sulostajata! KORHO PORHON kera samoin tuopi tynnyrin. KORHO. Tässä kielen kirkastusta. Tynnyrin ympäri kihertyy joukkoa, laskien astioihin oltta, jota miehestä mieheen nihkovat. Tässä kampsua, kalua, Rikkautta ja romua. Illi, kuulehan! Minulla Taskut täynnä on helyjä. Ne sinulle ryöstin tuossa! Työntää ne Illin käteen. ILLI. Nämäkö minulle!
Kyllä se on ohitse kohta, en minä tarvitse mitään. JUSSI. Tarvitset lasin viiniä ihan varmaan. Ja sitten saamme Hannan kanssa juoda maljasi myöskin, kuuluuhan se asiaan. Kuulehan taikka niin ei hän tänne tule tänä iltana kumminkaan. Eikös mitä ei sitä tarvitse peljätä. MAIJU. Kuka ei tule? HANNA. Ei kukaan. MAIJU. Mutta ketä hän tarkoitti? HANNA. Ketä lienee tarkoittanut. MAIJU. Teuvoa vissiin.
Pysyttelimme lähellä toisiamme, että saatoimme sen ohessa puhella myöskin. Kuulehan, Aina, sanoi ystäväni, mikä siihen on syynä, että miehet usein näyttävät niinkuin kyllästyvän kotiinsa ja ... ja, ja ... rouviinsa. En minä tietysti tarkoita Eeroa, hän ei sitä milloinkaan ole osoittanut, eikä minun hänen suhteensa tarvitse semmoista peljätä, mutta monesta muusta olen luullut huomaavani.
Ja toisella yhtä isolla liikkeellä hän tempasi lypsinkiulun astiahyllyltä. Käännä lehti, Kalle, sanoi ukki. Lue, mitä siinä vielä seisoo. Emma, elähän mene. Lehmä on lypsämättä. Kuulehan kuitenkin, ennenkuin menet.
Päivän Sana
Muut Etsivät