Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 18. heinäkuuta 2025


Kas, kuinka kuolet! Kuinka silmäs sammuu! Kas, vertasi jo monest' aukost' uhkuu! Hecuba voihkaa, kuules! Troia riehuu! Andromache jo parkuu tuskissaan! Kas, hulluus, raivo, tuho ryntäävät, Kuin hassut ilveilijät, toistaan vastaan, Ja kaikki huutaa: "Hector, Hector kuollut!" TROILUS. Pois! Pois! CASSANDRA. Hyvästi! Kuitenkin Ei, hyvästi! Sa petät Troian nyt ja itsesi.

Niin paljo on puutteita maailmassa, niin monta kärsii, kituu pois, niin paljo on väärää ja saastaisuutta, min Tuonelan virrat jo viedä vois vaan haudan jos partaalla elämän huolet riemujen rinnalle vaakaan tuot, niin varmaan riemujen voittavi mitta ja kaivaten täältä kuolet.

ANIAN. Kuitenkin, mun täytyy lähteä. MARGARETA. Kuolemaan! ANIAN. Oi, tuskastako viskelet kiharias kuutamon kiillossa? MARGARETA. Ah, mun laupeuteni riutuu, mutta älköön käyttäkö hän valtaansa. ANIAN. Ei; vaan miekkaani minä. Hyvästi! ANIAN. Ilman murhetta, mun tyttöni; minä kuolen kuin mies. Ylevänä uhrinahan kuolet edestä isiesi maan! ANIAN. Sankarina verratonna! Mutta päästä minua, armas!

Sinun pitää ruveta käymään muiden ihmisien luona, muutoinhan sinä kuolet ikävään tämmöisessä likaisessa hökkelissä", selitti Helmi. "Missäpä minä kävisin ja kukapa tänne tulisi", sanoi kapteeni. "Vaikkapa vaan käyt meillä; et usko kuinka toisenlaista siellä on kuin täällä. Siellä on niin, niin valoisaa, puhdasta, siistiä kaikki; käythän, setä, meillä?" tinki Helmi. "Enpä tiedä."

OTHELLO. Sydämest' amen! DESDEMONA. Jos sanot niin, et kaiketi mua murhaa. OTHELLO. Hm! DESDEMONA. Mut sentään sua pelkään: olet julma, Kun silmäs pyörii noin. Vaan min' en tiedä, Miks pelkäisin, kun syyllisyytt' en tiedä. Mut sentään tunnen, että pelkään. OTHELLO. Muista Nyt syntis. DESDEMONA. Se on rakkaus sinuhun. OTHELLO. Ja senvuoks kuolet.

Sa tulet!... Valmis sua seuraamaan Ma olen nyt. En viivy enää... Oi! Suur' annos on! Sa tulet enkelien Seurassa! Ilmar orpo hymyhuulin Myös heidän joukossansa on... Hän avaa Kätensä mulle! Näky autuas! Ma tulen Ilmar!... Yksi hengähdys Viel' alla kirkkaan taivaan! Sitte tulen... LALLI. Sa kuolet Kerttu!... Kerttu!... KERTTU. Minua Et koskaan nähdä saa, et Ilmaria.

GAUNT. Ei, kurjuus vain se itseään näin ilkkuu; Minussa nimeni kun tappaa aiot, Niin nimeäni ilkun maireeks sulle. KUNINGAS RICHARD. Siis kuolevatko mairii eläviä? GAUNT. Ei, elävät ne kuolevia mairii. KUNINGAS RICHARD. Sa, kuoleva, mua mairit, sanoit sinä. GAUNT. Ei, sinä kuolet, vaikk' oon sairas minä. KUNINGAS RICHARD. Terveenä hengin ja sun sairaaks näen.

Jos sinä kuolet, kuolen minäkin. Tunnin kuluttua on jo päivä. Sinun täytyy heti lähteä." Hän kertoi sukkelaan Dominiquelle aikeensa. Rautaportaat ulottuivat aina myllynpyörään saakka, siitä voi hän siipiä myöten kiivetä alas veneesen, joka oli piilotettu erääsen nurkkaan. Sitten olisi hänen helppo päästä, yli toiselle rannalle ja paeta. "Mutta siellä on kaiketi vahtia?" kysyi Dominique.

Olet saanut ohjeet, joihin sinun tulee perehtyä ja joita jo olet noudattanut. Millaista muuta opettajaa vielä odotat, jolle lykkäisit parannuksentekosi? Et sinä ole enää nuorukainen, vaan täysi mies. Jos nyt jatkat huolettomuutta ja hidastelua ja aina vain aiot aikomistasi ja lykkäät päivästä päivään itsestäsi huolehtimisen, niin huomaamattasi jäät edistymättä ja elät ja kuolet taitamatonna.

»Jos kuolisimme yht'aikaa, John, ettei toinen jäisi toisesta jälkeen.» »Herkeä jo, kultaseni, kuolemaa ajattelemasta.» »Minä en voi. Se yhtenään häilyy mielessäni. Välistä kun kuvailen, että » »Että mitä?» »Että sinä ehkä kuolet», jatkoi hän hiljaa ja kauhistuneena, »jätät minut ja lapset » Alma ei voinut enää pidättää itkuaan. »Mutta, Alma, oletpa sinä oikea hupakko. Kuinka lapsellista.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät