Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Rooman nähden Täss' omistan nyt Saturninukselle, Kuninkaalle ja valtakunnan päälle, Maanpiirin valtiaalle, miekkani, Triumphi-vaununi ja vankini, Arvoisa lahja Rooman keisarille! Nää ota vastaan kunniani merkit, Jotk' alamaisen veroks etees lasken. SATURNINUS. Suur' kiitos, jalo Titus, elon tuoja! Kuink' annistas ja sinust' ylpeilen, On Rooma muisteleva.
Minua todellakin haluttaa vähän kujeilla kanssanne, jos ei muuta varten, niin pitääkseni teille tarpeellisen luennon kainoudesta... Neuvoksen paikka! Sepä on, kautta kunniani, pauvre offert näihin aikoihin, ilman välipuheitakin. Puuttui vain tuo ei vielä, joka teki suorastaan naurettavan vaikutuksen.
Herra piispa, tahdotteko vakuuttaa Hookon kuninkaalle minun uskoni ja kunniani kautta, että minä en ensinkään tietänyt hänen tulostansa, ennenkuin laskin jalkani Oslon laiturille. NIKOLAUS PIISPA. Ah, ah; koko syy on minussa!
Vaan kuin ukkosliekin lyömä seisoi kasvoin vaalein, värisevin huulin, kädet ristissä ja vaiti vanhus, kunnes sanoiksi jo suru puhkes: "Voi, nyt harja majastani murtui, rae viljan sorti saraltani, taloa nyt arvokkaamp' on hauta. Voi kun tuollaisna sun näen jälleen, kunniani, vanhuuteni turva, taivaan lahja, äsken suuri, jalo, nyt kuin hiekka halpa, jolla makaat."
Käytän matokonstia joskus kirkkaalla säällä, kun muut keinot eivät teho. Riennän Välisuvannon arkulle. Sinne mennessä olen saavinani varmuuden, että tulen saamaan. Sillä minun täytyy saada, enhän voi jättää hyvää emäntääni pulaan, on kysymyksessä hänen kunniansa, minun kunniani ja koko tämän kuulun Huopanan kunnia.
Se likainen on lahja, inhakkaampi Kuin pilkkumaksa uhriteuraassa. ANDROMACHE. Oi, syitä kuule! Oikeudenkaan varjoll' Ei hurskas loukkaa. Yhtä laillist' oisi Varastaa, voidaksensa paljon antaa, Tai ryöstää, laupeutta tehdäkseen. CASSANDRA. Vaikk' aie kyllä valan vahvistaa, Niin kaiken-aikeinen ei vala sido. Pois aseet, rakas Hector! HECTOR. Vaiti, sanon! Mun kunniani onnen tuulta uhmaa.
Että minun, jatkoi Agnes paisuvalla voimalla, avionrikkojana tulee lähteä pois kotosijoiltani, karkulaisena jättää se maa, jonka mullassa lapseni lepää! Ei milloinkaan! Ainoa, mikä vielä on minulle kallis, on kunniani, hyvä maineeni. Riistänet minulta kaikki, sitä et kuitenkaan riistä. Malta mielesi, sanoi Drake. Kunniasi ei ole kärsivä siitä yhtään.
Se on vaikeata, vastasi Athos. D'Artagnan havaitsi heidän eperoimisensa. Hyvät herrat, koettakaahan toki minua, sanoi hän, ja minä vannon kunniani kautta, ett'en ota lähteäkseni täältä, jos meidät voitetaan. Mikä teidän nimenne on, urhoollinen ystäväni? kysyi Athos. D'Artagnan. No hyvä! Athos, Porthos, Aramis ja d'Artagnan, eteenpäin! huusi Athos.
Lord Winter uskoi kaikki mitä hänelle kerrottiin, sitä herkemmin, koska tuo uskominen oli hänen hyödyksensä. Hän vangitsi minut ja tuotti minut tänne ja asetti minut teidän vartioittavaksenne. Loput tiedätte; ylihuomenna lähdetään minua kuljettamaan maanpakoon; ylihuomenna asetetaan minut kunniattomain joukkoon. Haa! juoni on hyvästi mietitty, ja minun kunniani ei ole jaksava kestää sitä.
»'Kautta kunniani, enhän minä vielä niin perin vanha ole ... ja jos sopiva tilaisuus sattuisi, niin... Lopuksi sain tietää, että miesparka oli ihan vajonnut velkoihin omistamatta frangiakaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät