Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Tirehtörin ankaruuteen oli etupäässä syynä se seikka, että laillisen määrän yli kaksinkertaisesti täytetyssä vankilassa juuri tähän aikaan raivosi ankara lavantauti. Nehljudofia kuljettava issikka kertoi hänelle matkalla, että »linnassa kuolee väkeä kovasti, niihin on kumma tauti tullut. Kaksikymmentä henkeä kuopataan päivässä.»
Kun Anttia rupeavat halveksimaan, niin silloin he antavat syytä eroamiseen. Kas, siinä on nappula, jossa Jukke pysyy. Omiksi kaulavilloikseen se takanakin Jukke panettelee Anttia. Minä osaan nyt muistuttaa Jukkea ihan ensi kerralla, kun kuulen vaan Antista ylenkatseellisen sanan. Sepä vasta kumma oli, etten äsken jo pukannut sille sitä temppua eteen.
Lunta oli jo monta päivää tuntunut olevan ilmassa, vaan, kumma kyllä, sitä ei vielä satanut; kuitenkin oli varmaan pyry-ilma kohta tulossa.
Kuinka olisi Liisa itse voinut niin monessa syleilyssä pysyä kylmänä? Eikö hän itsekin ollut vastannut noiden niin vihaamiensa ja inhoamiensa miesten hyväilyihin? Tietysti oli. Kumma kyllä, ei Liisa tuosta ajatuksesta käynyt vastenmielisemmäksi hänelle. Päinvastoin rakkaammaksi ja kalliimmaksi. Mitä siitä, jos sadat olivatkin häntä suudelleet!
Kyllä Lillu asiat kuljettaa ja tiedot tuopi", sanoi Katru, voittoriemulla. "Kumma kun Martti aina vaan pakkauupi noudattamaan omaa päätänsä naimisessaan!
Se mikä hänellä oli sanottavaa, oli nähtävästi sitä laatua, ettei sopinut olla kuulijaa, vaikka vanha lauttamies näytti siltä kun hän ei vaivaisi itseänsä kuulemalla mitään, jota ei suoraan hänelle lausuttu. Lily alkoi pian hänen kanssaan puhua: "No, Brown, onko lehmä jo parantunut?" "Kyllä, Miss, kiitos teille siitä ja Jumala teitä siunatkoon. Kumma että voititte tuollaisen vanhan noita-ämmän!"
Hän ei ollenkaan huomannut, että ystävänsä pilkkasivat häntä ja ennustivat hänelle sekä sitä että tätä; tuon ikävän kohtauksen konsulinkin kanssa hän unohti. Ja tuo laiva Bremenissä, joka oli niin suuressa määrässä molempia innostuttanut, siitä ei mainittu, kumma kyllä, sanaakaan sittemmin heidän keskenänsä.
Valkoiset luut piirongin lukoissa ja avainkimppu näkyivät raosta juontuman kohdalla. Eilen oli isäntä tehnyt lopputilin sorvaustehtaan herrojen kanssa ja tuhatta markkaa oli kassalaatikossa liikerahoja. Pienet rahat, liki tuhatta markkaa, oli vienyt tukkukauppiaalle. Kumma, kuinka ajatukset soutivat...
Neljäs kohtaus. Olivian puutarha. OLIVIA. Hakemaan häntä panin; jos hän tulee, Niin kuinka juhlitan ja kestään häntä? Helpompi nuorta ostaa on kuin kärttää. Vaan liian lujaa puhun. Miss' on Malvolio? Hän on vakaa, sievä Ja tähän toimeen sangen sopiva. Miss' on Malvolio? MARIA. Tulee kohta, neiti. Hän on niin kumma: vimmattu on varmaan. OLIVIA. Mitä ma kuulen? Raivoaako?
Kaksi hänen käskyläisiään istui suuressa linnan salissa; molemmat oliwat täydessä sotapuwussa, ja pitkät sotarukkaset riippuiwat nauhassa kummallakin wasemmassa kalwosimessa. He istuiwat melkein wastakkain penkillä ja oliwat kiiwaassa puheessa. "Onpa toki kumma, että hänen herruutensa tänään makaa niin kauan", sanoi wanhempi sotilas, jolla oli harwa keltawa parta.
Päivän Sana
Muut Etsivät