Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Syvältä sydämestänsä kultansa kuvan hän nouti, toip' on lempensä totisen pinnallensa päilymähän, kaunisna kajastamahan. Kave luonnotar korea pilkisti lomasta pilven: Katso! Kalvosta ulapan paistoi kaunis taivon kaari, kaarelta korea impi, kuuhut neien kulmaluilta, päivyt impyen povelta.
Korea lapsi.. Mistä päin ne vieraat kulkevat? Tuolta Nerkoon kanavan kaivokselta sitä on tultu. Ei suinkaan sieltä vielä ole työ loppunut. Ei työ, vaan voimat. Keuhkotaudin sain siellä kanavan pohjaa perkatessani kylmässä vedessä ja savessa; kun ei ole noista jalkineistakaan, niin eipä sitä terveys tahdo kestää. EM
LAURI. Kolme tukkapöllyä olen minä saanut. JUHANI. Kaikilla meillä on täältä makeita muistoja. Ovi auki! AAPO. Huomaa, että olemme telkien takana. TIMO. Puskuri on päällä, vahva puskuri. JUHANI. Kätkee kuin korsi; mutta toiseksi: onhan tuossa akkuna. Yksi huhmaus pussillani, ja kuuluupa korea helinä ja kilinä. AAPO. Onhan pääsi jo perin pyörässä.
Talvella joulun aikaan tuotettiin suureen taloon kuusi, minäkin olin vieraita tuomassa: sähkövalon kanssa; se se vasta korea oli. Semmoista ei maalla näe! Paljon se on rahoja kokoon haalinut! Mikäs hänen on, kun on herrana talossa. Sanotaan hänen ostaneen hyvän talon. Nehljudof luuli jo olleensa kokonaan väliäpitämätön siitä kuinka saksalainen hoitaa ja käyttää hyväksensä hänen tilustansa.
Kullervo, Kalervon poika, hevoista piättelevi, suutansa sovittelevi, sanojansa säätelevi: "Tule korjahan, korea, maan valio, matkoihini!" Neiti vastahan sanovi, kautokenkä kalkuttavi: "Tuoni sulle korjahasi, Manalainen matkoihisi!" Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön lapsi, iski virkkua vitsalla, helähytti helmivyöllä. Virkku juoksi, matka joutui, reki vieri, tie lyheni.
Walitettawasti ei tämä korea pilwilinna kuitenkaan kestä todellisuuden kylmää, säälitöntä puhallusta. Langermann ensiksikin on Smitt'in, tutussa, tarkassa historiassa Puolan sodasta nimen=omaan sanottu Saksalaiseksi, Meklenburgilaiseksi, ja myöhemmät tiedot wakuuttawat hänen kuolleen w. 1861 kotipaikassaan.
Ollen muuten samalla tavoin puettuja erosivat heidän ulkoasunsa toisistansa vain siinä, että jollakulla oli valhetimanteilla koristellut korvarenkaat, toisella korea kampa, kolmannella loistava vyö vyötäisten ympäri ja näkyipä muutamain sadetakkien taskuista joku helppohintainen päivän sanomalehtikin pilkistävän.
Kuni juhlaksi Nyt oli sali laitettu, poistetut Kuvilta kaikki purppura-peittehet, Ja pöydän päähän, vierehen äitinsä, Komea istuin pojalle pantu oil. Odotti äiti ylpeä, kello löi, Ja saliin astui Dmitri, ei pukunsa Korea ollut, ei edes siistetty, Mut tavallinen vaan, jokapäiväinen, Ja arka silmänsä oil, mutta röyhkeenä Luo äidin astui hän kuni synkkä yö.
Bergit ei häntä paljon tuntenut myöskään, mutta arveli että hän tulisi tänä iltana sinne, jotta saisi hänen kanssansa jutella. Ei suinkaan lukkari tiedä kuka se on etevä ja korea mies hänen pitäisi olla, sanoi Bergit.
»Kylläpäs se Manta nyt on korea niinkuin Saaban kuningatar kunniassaan!» leikkasi hän kepeänleikkisästi raamatullisen vertauksen. Morsian katsoi punastuen alas. »Kaunis on jumalan luomasta», myhäili Uutela. Nyt hän ei kehunut omaansa, ja asia oli kuitenkin sanottu. Sitten he nousivat kärryille koko talonväen katsellessa. Uutela maiskautti hevosen liikkeelle.
Päivän Sana
Muut Etsivät