Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. toukokuuta 2025
Tämän tyttären syntyessä oli Caesar ollut tulemaisillaan aivan hulluksi ilosta. Hän oli vastaanottanut hänet: extra humanum gaudium. Ennen synnyttämistä oli senaatti erityisesti sulkenut Poppaean kohdun jumalien suosioon. Antiumissa, missä lapsi syntyi, oli uhrattu kiitosuhreja ja pantu toimeen loistavia näytäntöjä. Sitäpaitsi oli rakennettu kaksi temppeliä Fortunalle.
Heist' ei ainoa saa tuhon ankaran alta säästyä, koston kätt' ei välttää, ei emon kohdun kantama lapsonen ees, ei hänkään, kaikk' ikiturmaan vierköön Ilionin suku hautaa, jälkeä vailla."
Sun syntys oli inha kohdun tuska; Lapsuutes juonikas ja itsepäinen; Kamala, raju, hurja kouluaikas; Nuoruutes rietas, hillitön ja raivo, Miehuutes korska, viekas, verinen, Maireempi vaan, ja tyyni vihassaan. Nimittää voitko yhden ilonhetken, Jonk' on sun seuras armahtanut mulle. RICHARD. Kyll' yhden, jolloin armo rouva läksi Pois seurastani muiden murkinoille.
Mut vait! Ma liiaks siirryn aineesta Katalaan omaan kehuun. Anteeks suokaa; Kell' ystävää ei ole, kehuu itse. MARCUS. Nyt mull' on puheen vuoro. Tämä lapsi Se Tamoran on kohdun hedelmä, Isänä jumalaton maurilainen, Tuo kaikkein näiden tuskain alkusyy. Tituksen taloss' on se konna; hän voi Sanani todistaa.
Vakava oikeuden Jumala, Sua kiitän, että tämä verihurtta Emonsa kohdun hedelmää nyt raataa Ja hänet tuntemaan saa muiden tuskaa. HERTTUATAR. Tuskaani, vaimo Henrikin, äl' ilku: Sun tuskaas itkin minä, Herra tietköön. MARGAREETA. Anteeksi suo: mun kostoa on nälkä Ja kyllält' ahmin nyt sen näkemistä.
Ma, puolestan', en sodan loppupäätöst' Odottaa aio; jos en sua saa ma Kumpaakin puolta säästämään, vaan toisen Tuhota tahdot, niin et maahas syöstä Sa muuten voi, niin, usko pois, et muuten, Kuin että survot oman äitis kohdun, Jok' ilmoillen sun kantoi. VIRGILIA. Niin, ja vaimos, Jok' antoi sulle tämän pojan, joka Nimesi jälkimaailmahan vie.
Samaisen kohdun kaksoisveljeksille, Joill' yksi melkein siitto on ja synty Ja asunto, jaa osat erilaiset, Niin paremp' ivaa huonompaa; näet, luonto, Jot' ahtaa kaikki kurjuus, onnen suuruutt' Ei kestä, polkematta luontoa. Tuo nosta kerjääjä, tää herra sorra, Niin syntykunnian saa kerjäläinen Ja senaattori perinnäisen herjan. Ruoasta toisen veljen kyljet paisuu, Nälästä toinen laihtuu.
En tahtoisi minä korviani uskoa siitä, mitä näistä perkeleen konsteista kuullut olen ja mitä hävyttömiä asioita teidän seassanne tapahtuu. Jos Jumala siunaa yhden nuoren aviovaimon kohdun hedelmällä ja antaa hänen synnyttämisen aikansa joutua, kuinka ei vanhain ämmäin kärkäs ja hävytön joukko piiritä ja saarra häntä?
Päivän Sana
Muut Etsivät