United States or Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Bruuno pääsi asiasta sillä, että lausui, ottaessaan puuroa kolmannen kerran eteensä: "Puuroa mä ahmin, se on ruoka vahvin". Että tässä seurassa oltiin iloisia, se oli tietty asia. Sitte tuli hiljainen yö ja suloinen uni sivelemään lasten väsyneitä silmiä kiinni.
Lappi valloita, veroita, Rikastu, kokoa joukko Ympärillesi ylevä. Sen avulla vasta voitat Untamon veriset urhot, Suoritat sukusi koston. KULLERVO. Neuvosi himolla ahmin, Minkä oikeaks' älyän. Mikä on minusta väärä, Sitä inholla hyleksin. Miksi taaskin veljesvaino? Sitä kun kuvittelenkin, Niin sisuksiani syöpi Kuin vihateräinen veitsi, Muistot kauheat heräävät.
Niin hänen hautaansa ei kaunistane kyykäärme Viscontin, Milanon herran, kuin kaunistanut kukko ois Galluran.» Näin puhui hän, ja kasvoillansa oli tuo leima harmin oikean, mi palaa rajusti voi, mut kahleitaan ei katko. Ma silmilläin sit' ahmin taivaankantta, miss' ovat tähdet hitaisemmat, niinkuin on pyörä hitain liki akseliaan.
Vakava oikeuden Jumala, Sua kiitän, että tämä verihurtta Emonsa kohdun hedelmää nyt raataa Ja hänet tuntemaan saa muiden tuskaa. HERTTUATAR. Tuskaani, vaimo Henrikin, äl' ilku: Sun tuskaas itkin minä, Herra tietköön. MARGAREETA. Anteeksi suo: mun kostoa on nälkä Ja kyllält' ahmin nyt sen näkemistä.
Niin hänen hautaansa ei kaunistane kyykäärme Viscontin, Milanon herran, kuin kaunistanut kukko ois Galluran.» Näin puhui hän, ja kasvoillansa oli tuo leima harmin oikean, mi palaa rajusti voi, mut kahleitaan ei katko. Ma silmilläin sit' ahmin taivaankantta, miss' ovat tähdet hitaisemmat, niinkuin on pyörä hitain liki akseliaan.
Ahmin aamutuulta, avasin sydämmeni elämälle, olisin tahtonut levittää kätenikin sille ja samalla kaikille rakastetuilleni sekä sanoa heille sydämmeni äänettömän aavistuksen: rakkaus teihin tekee minut terveeksi, antaa minulle voimaa, tuottaa teille vielä iloa. Toinen päivä laivalla. Mietin tässä mahtaako syvä sydämmensuru voida vastustaa pitkää merimatkaa.
Ja minä ahmin täysin siemauksin tuota uutta tunnetta, tuota intoa, joka virkistää ja kohottaa, ja annan mielikuvitukseni ehonvalloin samoilla etäisyyteen ja muovailla rohkeita luomiaan tuosta vereksestä aineesta. Itse seuraan mukana, vastustelematta ja arvostelematta.
Ja marssia minun täytyi. Muutaman sekunnin pidin kirjeraukkaa kädessäni ja ahmin sitä silmilläni; se poltti kättäni ja minä olisin tahtonut antaa kaikki maailmassa saadakseni istua alas, lukea sen ja itkeä oikein helpoituksekseni. Mutta minun täytyi pistää se povelleni, lähinnä sydäntäni. En milloinkaan ennen ollut tuntenut sellaista tuskaa.