United States or Venezuela ? Vote for the TOP Country of the Week !
Milloinkaan ei äiti ollut nähnyt lastansa niin ujona ja käytöksissänsä kömpelönä kuin juuri nyt, jolloin rikkaalle sukulaiselleni tahtoi kiittäin osottaa ihanaa tytärtänsä, jonka käytökseen hän nyt ensikerran oli tyytymätön. Tuo hyvä tyttö ei tahtonut häiritä äitinsä iloa, näyttämällä epäsuosiotansa hovineuvosta kohtaan ja miten vähäarvoisena hän piti sen tyhjää suukopua.
Sua kiittäin, ihmisneroa kiittelen. Suloisten hortolienten yhdysjuoma, Salaisten surmavetten hengen-luoma, Nyt mestarilles ollos armoinen! Sua katselen, ja tuska lieveneepi, Sua kosketan ja rauha hymyileepi, Ja hengen tyrsky talttuu vähittäin: Vesille viiletän mä väljemmille, Miss' aava pinta välkkyy kristallille, Uus' aamu viittaa ikimaille päin.
Eipä kukaan, ken mun täällä näkee, Antto viejält' apuansa kiellä." Anton tuumaa kiittäin Aatu vastas: "Mielelläin niin pitkällen sua kannan Polulla, kuin voimat suinkin sallii; Siitä käy, ja Luoja taas sun tuokoon!" Molemmin nyt matkailen ne lähti, Toinen käyden, toinen kannettuna, Kunnes metsäpolku vahvemp' alkoi; Veljessovuss' erjettiin nyt siinä.
SATURNINUS. Te ystävät, te oikeuteni tukeet, Nyt kiittäin teidät kotiin lasken kaikki, Ja maani suopeuteen ja suosioon Ma itseni ja asiani heitän. Avatkaa portit minun sisään mennä. BASSIANUS. Niinikään minun, halvan kilpaajan. Toinen kohtaus. Sama paikka.
Me emme istu, neulo myös koruompelusta ja kosijoita seulo sadoin ja tuhansin, mut rakkahalle riittäin me raoitamme usta kai niiaten ja kiittäin kuin iso-äitikin. (Ernst V. Kn
Iloiten lausui Valtiattareni: »Kas, katso ylhäistä, min vuoksi vieläi maan päällä käydään niin Galiziassa!» Kuin kyyhky painauu luo puolisonsa ja toinen toista kuhertaa ja kiertää ja tahtoo tuolle hellyyttänsä näyttää; niin näin nyt, kuinka toinen toistaan suuret nuo vallat tervehtivät kunnioittain ja kiittäin ruokaa, jota siellä syödään.
Lisäksi jos luottamuksensa ja suosionsa hän lahjoittaa ja tahtoo rinnalleen hänt' ennen muita ylentää niin sodan kun rauhan töissä, seuraelämässä, niin, luulen, voispa hiljaisesti kiittäin mies kaino arvon antaa onnelleen. Ja Tassolla tään kaiken lisäks on viel' onni nuorukaisen ihanin: jo isänmaansa hänet tuntevi ja häneen toivonsa on kiinnittänyt.
Sen perästä käski Toivonen niiden, jotka parahiten taisivat kirjoittaa, kotonansa panna paperille ne nyt ylösluetut tarinat, ja huomena näyttää ne hänelle, mutta varoitti heitä kirjoitus-virheitä tekemästä. Viimeseksi Toivonen nimitti julkisesti kiittäin, ne lapset, jotka sinä pänä olivat tehneet parahiten puolestansa.
Ja Hänen tahdossaan on meillä rauha: Hän meri on, päin jota kaikki liikkuu, min itse luo Hän ja min luonto muovaa.» Tajusin nyt ma, kuink' on kaikkialla taivaassa paratiisi, vaikka samoin ylimmän hyvän armo siell' ei sada. Mut kuin yks ruokalaji kyllästyttää ja toiseen viel' on himo ihmisellä ja tään hän ottaa, tuon hän kiittäin torjuu;