Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 31. toukokuuta 2025


Tää Demmin'in ja Lytsin urhoin kansa Nyt kohoaa kuin honkametsä sankka; Mies johtamaan se nyt on taistojansa, Kuin Hakkapäällit, murtumaton, vankka. Pois oudot ohjat! loppunut se aika: Ohjattu itse ohjaa kulkuansa. Mies kunniaa nyt tuottaa kelpo poika, Ken kohtaloistaan vastaa vaiheissansa. En kiitä olit kiitoksille kaino Et urhotöistäs ollut koskaan ylväs.

Viimein sanoi hän vapisevalla äänellä: "Nouse ylös, nuori tyttö, ja kiitä Jumalaasi!

"Johan sinua mennessäsi varoitin! Taisit tuhmasti lähestyä sitä, kun sinulle niin pahasti kävi", vastasi repo; "kiitä onneasi, ettei se sinua kiinni saanut ja peräti tappanut." Käyvät hukka ja repo yksissä metsää sitten, niin yhtyy siellä heihin karhu, mistä lienee matkoiltaan tullut.

Vielä olet kiinni omassa hurskaudessasi, kun tahdot uskon, johonka voisit olla tyytyväinen; mutta vissiin tiedän kohta näkeväni sinun niiden opetuslasten joukossa, jotka eivät kiitä itseään muusta kuin heikkoudestaan, että olisi heille kaikki kaikessa. "Jumala sen suokoon", sanoi Salome suruisesti, "mutta sinä et tunne pahaa sydäntäni.

Tuo varteva ja täysiposkinen tyttö muuttui tulipunaiseksi kasvoiltaan ja sai tuskin suusta maalle sanat: "en minä osaa!" ja purskahti sitte katkeraan itkuun. Lents katsoi häneen vakavasti; tyttö tämän kaiketi huomasi ja peitti kasvonsa esiliinallaan. "Ole nyt vaan tyynellä mielin", lohdutti Lents, "ja kiitä Jumalaa joka päivä siitä, että sinulla on vanhemmat elossa.

Vie sinä heille terveiseni, kiitä heitä puolestani ylöskasvatuksen edestä, sano, että siunasin heitä mennessäni ja olin iloinen kuin oinas. »Ole, sielun', iloinen, Luota sinuas härjän pääl', Härkä vie sun mäen pääl'.» Hih, vaan! Karrin hyllyssä oli kymmenen ruoka-luskaa, minä luin ne. Antres, ollaanpas oikein iloisia! Katsos, kuinka nopea minä olen juoksemaan. Rupeanpa häntä pelkäämän.

"Kiitä henkesi pelastajaa!" sanoi hän; "sillä ilman hänettä olisit sinä tullut kuoleman saaliiksi. Hän löysi sen salaisen holvin, johon sinut oli elävänä haudattu." Signe painoi sydämellensä hovipojan käden, jota hänen kyyneleensä kostuttivat.

Setäni näytti minusta sinä hetkenä niin saiturimaiselta, että tämä äkillinen anteliaisuus sai minut kokonaan hämilleni enkä kyennyt sanallakaan kiittämään häntä. »Ei sanaakaansanoi hän. »Elä kiitä minua. Minä en halua kuulla kiitoksia. Minä täytän velvollisuuteni. En mene väittämään, että jokainen olisi noin menetellyt. Minä puolestani olin hänelle niin kohtelias kuin osasin.

Jos tuli esiin seikka, josta kysyi hän mieltä siskonsakin, niinkuin muitten, jos olin läsnä, sit' ei koskaan multa hän kysynyt. Sai silloin kuulla vain: Antonio saapuu! Kirjoitettakoon Antoniolle! Antoniolt' tiedustakaa! LEONORA. Vain valitat, et kiitä ensinkään. Kun sulle suo hän täyden vapautes, sua kunnioittaa hän, min parhain taitaa.

"Kiitä puolestani sitä, joka sinut lähetti; koeta nyt löytää kadottamasi rahat tieltä ja ota ne vaivoistasi". "Suuri kiitos, paljo kiitoksia!" vastasi kasakka, kääntäen hevosensa. "Ikäni rukoilen Jumalaa puolestanne". Hän läksi ajamaan takaisin linnaan, pidellen toisella kädellä poveansa, ja oli hetken kuluttua kadonnut näkyvistä.

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät