Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Hän katseli vuorotellen kenkiänsä ja taivasta ja sitten tupaan Arnen jälkeen, eikö hän jo tulisi. Mutta Arne ei kiirettä pitänyt. Kari laittoi voileipiä; muutamia sai hän syödä ja muutamia pani hän laukkuun; sillä Arne ei ollut se, joka ruo'atta lähti semmoiselle narriretkelle kuin tänään. Mr.
"Astukaat sisään!" huusi hän. Ovi aukeni ja sisään astui pastori. Nytpä eukko sai kiirettä! Hän niiasi syvään ja pyyhki esiliinalla tuolia vieraalle. "Nyt se jo kelpaa", sanoi hän, "minä tulen kysymään teiltä, mitä elämää te piditte kirkon oven edessä tänään?" "Elämää? Kirkonoven edessä?" sanoi eukko. "No, ei se ollut mitään.
"Seisokaa!" huusi korpraali, "ei ole niin kiirettä. Uskokaa pois, että Brandonilla on taas jotakin mielessä. Hän ei syyttä olisi niin rauhallisesti luopunut lahden suulta. Niin kauan kun täällä pysymme, on hän varmaan meidän, sillä hän ei pääse ohitsemme; mutta jos kulemme hänen perässään, niin emme ehkä häntä tavoita ja jätämme hänelle vapaan ulospääsyn." "Te olette oikeassa", sanoi kapteeni.
Te siis olette se joka on lyönyt ja hakannut tyttäreni, antanut hänelle korvapuustin että poski punottaa kuin savustettu kinkku ja häväissyt häntä koko koulun edessä. Suurta tyttöä! lihaa omasta lihastani ja jota kyllä itse voin pehmittää jos tarvis tulee. Se on sikamaista, se on Neiti Kortman. Juonas, vie ulos tuo mies vie ulos hänet, sanon minä! Tapper. Ei kiirettä.
Kun katsovat tähdet maailmaa, mun uneni yöhön puhkeaa. Minä herään syksyyn härmäiseen ja vuoden ensi kylmyyteen. Ja edessä talven ja hallan ja yön minä uhraan mun sieluni salaisen työn. En herää ma kevään aurinkoon, minä herään syksyn suuteloon. Suo päivän mennä ja toisen tulla, ei ole kiirettä mulla! Ah, Ikarus sa oot, et enempää! Sun allas ammottavat aavat syvät.
Venäläisiä sotamiehiä pilkistää pysähtyvien junain huuruisista ikkunoista, ja sieltä sisästä pölähtää oven avautuessa tupakansavua ja vierasta kansallisuutta. Mutta ne jätetään menemään Pietariin päin, ja me nousemme suoraan kotiseutuja kohden. Tuntuu kuin olisi niin hyvässä suojassa keskellä lumista seutua, jota myöten kulkiessa ei pidetä kiirettä.
Roosa ja kreivi seurasivat; mutta heillä ei näyttänyt kovin kiirettä olevan; sitäpaitsi tunsikin pastori hyvin puiston ja kasvihuoneet; kreivi taisi vallan hyvin jättää herra von Weissenbachin hänen johdatettavakseen. Tähän aikaan päivästä näytti Lengsfeld'in puisto kauneimmalta.
Tässä on sisarelta ompeluksia, veisin, jos Iitu joutaisi... Ka, miksei. Eihän sitä taas nyt niin kiirettä ole hänelläkään. Minä sitten tästä kylään pistäyn. Hyvästi vain. Hyvästi. Hyvästi. Tuhannet kiitokset ruustinnalle ja maisterille itselleen, kun nyt rupesitte meidän tautta vaivaa näkemään. Eihän tämä vaivaa ole eikä mitään. Hyvästi. Hyvästi.
Nyt saivat Laagjen emäntä ja palvelijattaret kiirettä valmistaessaan Lailalle lappalaispukua; sillä Lappalaisten lapset käyvät samanlaisessa puvussa kuin aikaihmisetkin, ja nämä pikkulappalaiset, pojat ja tytöt, näyttävät usein muukalaisen silmissä erittäin omituisilta.
"Lunastan ne rahalla; mutta mieluimmin lunastaisin torpat kerrassaan veroista vapaiksi, joko sinulta tai esivallalta." "Esivalta", sanoi iso ruotsalainen, "on myynyt kaikki minulle." "Niin, kyllä asia niin on", sanoi Matti, "eikä minun mielestäni ole kiirettä lunastaa torppia kokonaan. Voithan maksaa, jos niin tahdot, Pekka, parin vuoden veron", ja samalla hän iski Pekalle silmää.
Päivän Sana
Muut Etsivät