Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
"Noh, Tom," jatkoi kapteeni, kun anottu apu oli annettu, "kertokaa nyt, ettekö ottaneet tuota pulpettia rikki, korjataksenne sitä tahi jotain siihen tapaan?" "Kyllä minä sen tein," vastasi mr Pettifer.
"Kertokaa nyt taas kodistanne ja ensi nuoruudestanne" kehoitin minä usein Eugenie Rosenthalia istuessamme käsitöittemme parissa, sillä olihan hänen kotinsa ja se piiri, jossa hän oli kasvanut, ollut Viron kansallisen heräämisen kehto, ja hän oli lähemmällä kuin useammat muut voinut seurata sen ensimäisiä liikkeitä.
»Jos tiedätte mitään hyvää, niin kertokaa meillekin», pyyteli sotamies. »Kyllä me kaikki tarvitsemme lohdutusta tänä surun päivänä.» Hitaasti ja hiljaa alkoi Sakki kertoa: »Kun minä taistelun edellisenä iltana astuskelin pitkin varustuksiamme ja kävin viimein istumaan, näin venäläisenkin tehneen hyviä varustuksia.
Silloin olimme vallattomia kuin pienet lapset. Ja iloisia! Sinäkin uskalsit No, ole vaiti. Kertokaa, kertokaa mitä hän uskalsi? huusi Emmi. Otto, et saa kertoa. Minä kiellän. Mutta eihän se ole mitään vaarallista. Vaikka Aina, oletko lapsellinen? Minäpä tiedän, nauroi Sanni, sinulla oli vaatekengät ja Otto sai kantaa sinut sateen jäljestä märän niityn poikki.
Kertokaa! huusivat kaikki. En kerro, vastasi Vanloo, sen historia on yhtä salainen kuin sen voimakin. Siihen pyyntöön on minun pakko olla suostumatta. Emmekö saa edes nähdä sitä? kysyi neiti Skytte. Kernaasti, vastasi Vanloo; tahdon vaan ennakolta sanoa, että ulkopuoli ei vastaa sisällön arvoa. Siinä on se monen muun asian kaltainen.
Ensin se kyllä eli siivosti, mutta sitten rupesi laahaamaan naisia sinne, mikä lie ollut mamselli. Sisareni ei sitä koskaan nähnyt, mutta kuuli että se tuli aina noin kello kahdeksalta illalla. Tuota, se oli kai joku huono nainen? Mikä heiskale se lie ollut! Eihän kunnon ihmisten lapset tuolla lailla herrojen luona käy. Kertokaa!
Väistö oli ensimmäinen, joka sai sanat suuhunsa, ja sanoi: "Kertokaa meille ennemmin, opettaja." "Niin, niin, kertokaa, elkää lukeko," kuului yleisesti. "Kuunnelkaahan vähäisen vaan," sanoi opettaja, "jos ei miellytä, niin voitte pelkäämättä sanoa, että minun pitää herjetä." Opettaja nyt alkoi sananlaskuja lukea, vähän väliä pysähdellen.
ja aloin: »Runoilija, noiden kanssa puhuisin kahden, jotka yhdess' uivat niin keveästi kera tuulen tänne.» Hän mulle: »Kunhan ensin lähenevät, saat nähdä heidät. Pyydä heitä lemmen nimessä, joka heitä kantaa vielä: he tottelevat.» Tuul' kun tuonut liki oli heidät, huusin: »Kovan onnen sielut, tuskanne kertokaa, jos teill' on lupa!»
"Elä puhu pahaa isä-vainajasta! Hän oli kyllä hyvä kuin kulta, ja auttavainen myös, missä apua tarvittiin." "Hm," sanoi Risto hiljaa, mutta kuitenkin siksi kovaa, että Loviisa kuuli sen ja kääntyi pois punastuen. "Mutta kuinka sen henkivakuutuksen kanssa oikeastaan kävi?" kysyi kanttori. "Kertokaa minulle koko juttu." "Kertokoon nato," sanoi Loviisa, "hän tekee sen kuitenkin hyvin mielellään!"
"Mutta kertokaa, kertokaa, hyvä herra asiamies", pyysi rouva neuvoksetar innostuneena, pidättäen pientä vireää miestä tuolilla, josta hän samassa aikoi nousta. "Te ette usko, miten kaikki minua miellyttää, mikä kuuluu hengenvakuutukseen, ja miten innokkaasti haluan oikein perin pohjin oppia tuntemaan sen tärkeyttä ja laatua.
Päivän Sana
Muut Etsivät