Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Pensionaatin käytännölliset taloushommat vaativat hänen ainaista huolenpitoaan, 'Corso'-päivinä hän kuitenkin riistäytyi tunniksi pariksi irti. Sillä hänen suurin huvinsa, kuten roomalaisten yleensä, oli ajeleminen. Silloin heidän täytyi 'koko Rooman' keralla päästä Pincion kukkulalle. Päivä paistoi pilvettömän taivaan laelta. Palmut, piinjat ja sypressit seisoivat tummassa vehreydessään.
"Lähettäkää tuo sanoma jonkun toisen keralla!" vastasi Antti säheällä äänellä. "Minulla ei ole isää enää eikä kotia. Sen miehen kanssa, josta te puhutte, ei minulla ole enää mitään tekemistä.
Kunpa oli kirjoittanut Virkaheitto valmihiksi, Sitten Jussille julisti: »Nyt on kirja kirjoitettu, Saapi ruotsiksi lukea Kuvernyöri kansselissa, Eikä potkita pihalle; Kuvernyöri kuulu herra Lyöpi riitasi lopulle.» Jussi heikko henkäiseksen, Murehella muistutteli, Alas laski lattialle Poloisille polvillehen, Käet väänsi vastatusten, Koprat yhtehen kokosi, Sitten silmänsä ylenti, Kohti taivasta kohotti: »Nyt on julkinen Jumala E'es tuonut enkelinsä, Köyhille varaksi varsin, Huonon kansan hoitajaksi; Antavi asiat juosta, Jutut kaikki kansselissa, Vaikk' on kullatkin kulunna, Hopeatkin huovennunna.» Sitten nousi notkaltahan, Pois kohosi polviltahan, Vielä virkaheittiöä, Nälkäkurkea kumarti: »Milläpä minä poloinen Teillen atrian asetan, Kun on kultani kulunna, Rahat loppunna rakosta?» Tähän vielä virkaheitto Mutkan muisti, keinon keksi, Palkkansa paraiten otti, Keinon Jussille julisti: »Muuta laukkusi rahaksi, Rupiloiksi rukkasesi.» Jussi juoksi laukun kanssa, Puitti pussinsa keralla Kaupungin katuja myöten, Huusi hullu juostessansa: »Onko laukusta rahoa, Rupiloita rukkasista?» Jopa sattui laukun saksa, Pussin kauppias ka'ulla; Sai rupilan rukkasista, Kaksi leipälaukustansa.
Mistä oppinsa otellut, Saanunna sanat mokomat, Kun ei kielensä keralla Sallittu salissa olla, Eikä oppihin otettu, Neuvon alle annettuna?
Siell' innokkaasti väitellen He puhelevat, suuttuen Oudolle asialle. Mutt' itse juhlareurue On sijoittunut sisälle Pöytähän Latsaruksen: Siin' itse Herra Jeesus on Opetuslapsi-joukkion Keralla keskustellen. Iloa mielet hehkuvat, Kiitollisuutta lausuvat Katsehet kaikkialla; Ja parahia herkkujaan, Kuin kunniaksi kuninkaan, Tuo Martha tulvimalla.
Paljo on pahoa tehnyt, Syönyt heinät, maannut marjat, Kaikki kaalinpäät kalunna, Jost' on vaikia valitus Ylitse koko kylämme. Tapa kohta, kun tavannet, Lyö'pä päähän, kun sa löyät, Noua häntä nuolellasi, Jouahuta jousellasi, Tahi laske laahingille, Pyyä pyssysi keralla!" Miksi en väsyisi.
"Aivanhan ne hänet säikähyttivät järjiltään", kuiskasi naapurin vaimo, joka Gabriellen keralla seisoi sairaan päänalaisen takana, "saatuaan nähdä minkälainen lapsi oli, alkoivat he näet huutaa: 'voi, herrajesta, semmoinen onnettomuus', ja kun äitiparka huomasi jotain olevan hullusti, tuli hän ihan pois suunniltaan ... ja..."
Mistä oppinsa otellut, Saanunna sanat mokomat, Kun ei kielensä keralla Sallittu salissa olla, Eikä oppihin otettu, Neuvon alle annettuna?
Laulaisinki, taitaisinki, Hyvän toiseni keralla, Laulaisin minä kotona, Vaan en kehtoa kylässä; Kylän naiset nauranevat, Piiat pilkan pistänevät, Vienevät Wiron vioiksi, Savon suuriksi sanoiksi.
Hyvin muistettava asia niillekin, jotka toisinaan luulevat syypääksi syytöntäkin. Ei näöltä voita syödä. Ei kauneudesta yksin ole apua, jos ei muuta hyvää keralla ihmisessä löydy. Ei ole aina Antin tuulet, viel' on tuulet Tuomahankin, Pietarin perän takana. Ellös sentähden ylen ihastuko yhdestä pahasta päästyäsi, koska taitaakin toisia lähestyä.
Päivän Sana
Muut Etsivät