Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
Oi jospa saisin maata Levossa kuoleman! Kentiesi yksin hauta Luo rauhan rintahan. Mutt' ah! kuin raskas jättää Elämä siskoineen! Mä mitä mielin, tahdon, Mä mitä aattelen? Kosto. Virta välkkyy juostessansa Vuoroin kultaa, hopeaa; Pensaan ruusut raukeillansa Heltehellä heloittaa. Vietellyt on virta viilee Seudun neidot rantahan; Naurusuinpa poika piilee Alla lehdon taajimman.
Jälleen Petrea juoksi eteenpäin, kovasti ihmetellen, ettei suurta ristikkoporttia jo näkynyt, josta hän tiesi täytyvänsä mennä päästäkseen kotiin. Ihmetellen juostessansa ja pidellessään levotonta vankiaan hän näki erään herran lähestyvän.
Monta laukausta ammuttiin Hirventappajata kohti hänen juostessansa vesirannikkoa pitkin, ja vielä useampia kuului sitten, kuin hän oli päässyt aukeaan metsään, jossa hänellä oli verrattain vähemmän suojaa. Mutta vaikka kuulat vinkuivat hänen ympärillään, ei kumminkaan ainoakaan sattunut.
Hikois hirvi juostessansa, Joi hirvi janottuansa, Heränteestä lähtehestä; Sihen kuolansa valutti, Sihen karvansa karisti, Sihen heitti haivenensa; Sihen kasvoi tuomo kaunis, Karkasi kataja kaunis, Tuomohon hyvä hetelmä, Katajahan kaunis marja. Joka siitä oksan otti. Se otti ikäisen onnen; Joka siitä lehen leikkas, Se leikkas ikäisen lemmen. "Kiesuksen jätän siaani, j. n. e."
Jopa sitte heräsi muuan ajatus, yksi vain, ja hän supisi juostessansa: "mitähän sanon hänelle? mitähän sanon hänelle? mitähän sanon hänelle?" Hän riensi suurta pensasta kohti; tuohon hän ihan meni piiloon, siinähän hänen huivinsa vilahti. "Mitähän sanon hänelle?" supisi hän yhä juostessaan.
Jussi juoksi laukun kanssa, Puitti pussinsa keralla Kaupungin katuja myöten, Huusi hullu juostessansa: "Onko laukusta rahoa, Rupiloita rukkasista?" Jopa sattui laukun saksa, Pussin kauppias ka'ulla, Joka ostoa osasi, Tehä kaupan laukun kanssa; Sai rupilan rukkasista, Kaksi leipälaukustansa.
Koska he yhtenä iltana, jona hän oli myllärin tykönä ja he siitä tiesivät, varkahin pistäysivät hänen kryytimaahansa siellä taasenkin pahaa tehdäksensä, laukeni yhtäkkiä kaksi pyssyä akkunasta, ja he pötkivät pakoon, luullen pahan hengen olevan hänen talonsa vartiana; sillä heidän juostessansa tuli Toivonen kotimatkalla myllystä heitä vastaan, ja sanoi heille: »Mitä teillä on minun talossani tekemistä?» Ei hän kuitenkaan heille mitään muuta tehnyt.
Lauri kiirehti kohta pois korkealla riemuhuudolla: "Hän on löytty! hän on löytty!" kirkui hän ehtimiseen, juostessansa mutkivaa tietä, jotta oli hengästymäisillänsä. Taavetin tykö tuli nyt Elsa; hän sanoi: "Antakaatte minulle lapsi!" "Ei, minä en laske poikaa enään pois tyköäni. Mitä sinä lapsesta tahdot?" "Minä kantaisin lapsen ylös ja panisin hänen maata kammariini. Tulkaatte ynnä!"
Niin hänellä on yksi palainen vuoren syrjällä, toinen metsän takana, toinen taas tuolla puolen siltaa, toinen maantien vieressä, taas toinen ojan rannalla j.n.e. Näin häneltä kuluu aivan turhaan monet ajat yhdestä toiseen juostessansa, samaten piioilta ja rengeiltä; niin myös sonnan veto ja muut ajot sinne ja tänne paljon aikaa kuluttavat.
Ja raivostuneena sieppasi hän tielle osuneen kepakon, viskasi sillä härkää ja alkoi sitte painaa pakoon minkä vaan lyhkäisistä kintuista pääsi. Niin synkkä oli mieli että ei kyennyt ajattelemaan sitäkään että ei härkä aidan yli häntä puskemaan pääse. Pakoon juostessansa hän vaan uhkailla jupisi: »Ja vaikka puske ihan paikalla, niin en vuan luve enkä sano aata!»
Päivän Sana
Muut Etsivät