Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Paista päivänen Jumala, Hellittele herra Kiesus, Poloisille paimenille! Pah' on olla paimenessa, Tyttölapsen liiatenki, Kun ei poikoa keralla.
HAKON. Haa, vanhus! Poistukaatte! Suotakoon Raukoille näille rauhaa tointuakseen, Jäähyväishetki hoivaks, lohdukseen! Niin, niin! Sun tääll' on valta käskeä. ERLAND. Hiljaista huolt' ei enää häiritä; Huojennus sydämenne tunteille Nyt antakaa ja ero ottakaatte, Mun rakkaani! Mut lyhyt aika teille Vaan annetaan; se käyttäkäätte. Voimaa Jumala poloisille teille suokoon! AKSEL. Oi, kiitos, vanhus!
Antaisi poloisille edes puhdasta ilmaa, eipähän siellä ruoan puolesta kumminkaan mahda hääviä olla, koska näyttävät niin laihoilta ja kalpeilta.» »Suolakalaa kuuluvat saavan vaan sunnuntaina, kerran viikossa.» »Onneton, joka sinne joutuu.» »Kun kuolisi aikanaan, ettei eläisi vanhaksi, eikä rupeisi kitumaan.» »Kumma, etteivät mene ennemmin hirteen, kuin tuommoiseen kiusaukseen.»
Filippa ei kuitenkaan ollut ainoasti sankarinna; suloisin naisen sydän sykki hänen rinnassaan, ja kun hän päivää jälkeen meritappelun näyttäytyi tavallisessa puvussaan, kävi sairashuoneissa, oli apuna haavoitettuin sitomisessa, lohdutti kärsiviä ja lupasi apua ja tukea niille poloisille, joilta isän, miehen tahi sukulaisten kuoleman kautta nyt oli kaikki turva ryöstetty, näytti hän olevan kokonaan toinen olento, ja se ihmetteleminen, jota kansa edellä oli ominut rohkealle sotijattarelle, muuttui nyt jonkunlaiseksi jumaloitsemiseksi.
Sai siitä sanelemahan, vaivainen valittamahan: "Elkätte, emot poloiset, sinä ilmoisna ikänä tuuitelko tyttäriä, lapsianne liekutelko vastoin mieltä miehelähän, niinkuin mie, emo poloinen, tuuittelin tyttöjäni, kasvatin kanasiani!" Emo itki, kyynel vieri: vieri vetrehet vetensä sinisistä silmistänsä poloisille poskillensa.
Kirkot olivat avoinna, tarjoten suojaa tuhansille poloisille, joidenka kodit olivat poroksi palaneet. Rossiter istahti huolettomasti eräälle rauniolle ja tyhjensi taskunsa, löytämättä niistä muuta kuin moniaita pieniä vaskirahoja. Kukkaronsa sekä kellonsa oli hän unhottanut ravintolaan.
Kuinka monet lahjoittavat köyhille suuria summia, eikä heidän lahjoillaan kuitenkaan ole mitään arvoa! Ei, sillä lahjan arvo riippuu mielestä, missä se annetaan; pääasia ei ole paljonko annamme, niin saatammepa olla antamatta penniäkään, jos vaan noille poloisille annamme sydämmemme, jos vaan rakkaudessa lähestymme heitä."
Päivän Sana
Muut Etsivät