Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Mutta ihme ja kumma kaikille ukki asteli tyynesti vastaan, parhaimmalla päällään, silmät pestyinä, parta ajettuna ja pyhävaatteet yllään. Ja ihan selvänä. Iltaa, pappa! Terveisiä kirkosta! Kiitoksia. Sen silmissä ja suun ympärillä oli kuitenkin kuin jotain ivansekaista ilmettä ja oli sitä äänessäkin jotain. Tuvassa odotti uusi yllätys. Katsos pappaa, kun on keittänyt kahvitkin!
Olen juuri keittänyt kahvia, Oskar tulee kirjapainosta, saamme puhua tästä. Mene nyt Saisin ainakin rahaa äiti rahaa Mene nyt kahvia juomaan, niin saamme siitä puhua. 6:des KOHT. Hyvää iltaa Laitiska! Jumal' antakoon! Hennako täällä huusi? Henna. Onko hän jälleen pahempi? On. Se on kauheaa! Eikö häntä saa millään paremmaksi?
Hän muisteli juhannusyötä ... ja hänen teki mielensä kostaa. Siinä alkoi hän kiukutella, ettei hän ollut saanut kahvia eikä ruokaa koko päivänä. Miksi ei Sakris sitten itse ollut keittänyt. Mitä? Sehän on naisten asia ... keittäminen... Heidän velvollisuutensa. Sakris kysyi: Missä frouva nyt on käynyt? Nelma ei vastannut... Ramman silmät kiiluivat. Hänen kasvonsa näyttivät kelmenevän.
Ja mistä luulet, isä, meidän toista niin kunnollista palvelijaa saavamme, kuin Mauno oli? Enkä tiedä, voimmeko saada miestä minkäänlaista näin kesän aikana. OLLI. Kyllä rahalla renkiä aina saa. EERO. Ahaa, vai olet sinäkin täällä. No, missäs harakka, ellei sian tappajaisissa. Kun et vaan olisikaan sinä tätä sekasotkua keittänyt. Enkös arvannut?
Mitäpä te nyt arvelette tästä sievästä sopasta, minkä olette keittänyt kokoon kahden suuren hallitsijan ja kahden mahtavan valtakunnan välille, jotka kenties nyt ryhtyvät sotaan mokoman tyttöletukan tähden?»
Silloin Ilmarin emäntä, paimenen pajattaessa, Kullervoisen kukkuessa, jo oli vuollut voivatinsa, itse rieskansa reväisnyt, kakkaransa kaivaellut; keittänyt vetisen vellin, kylmän kaalin Kullervolle, jos' oli rakki rasvan syönyt, Musti murkinan pitänyt, Merkki syönyt mielin määrin, Halli haukannut halunsa.
Liisu oli keittänyt kahvia, ja siis ruvettiin juomaan tuota makuisaa nestettä, joka on niin välttämättömän tarpeellista silloin, kun perheen kesken tahdotaan oikein nauttia kotielämän suloa. Ovi oli auki, ja ulkoa tuli kesäinen tuoksu sisälle. Pääskynen istui viirin päässä livertäen; kauniin metsäjärven pinta oli aivan tyyni, ja vanhan muorin sydän kävi niin kumman pehmeäksi.
Tämä hypähti ylös kuin käärmeen pistämä, mutta malttoi kuitenkin heti mielensä ja kääntyi Knutiin. »Me puhuimme niin, mitä me saamme sinulle tarjota? Katriina, onko sinulla ?» »Minä olen keittänyt kahvia», vastasi Katriina, joka äkkiä oli kalvennut. Holt katsoi kysyväisesti poikaansa. »Tahdotko sinä ?» Knut nyökäytti päätään ja Katriina katosi.
Panu on sen keittänyt tasaisella tulella vettä lisäämättä ja tulta vähentämättä, ja niin taitavasti on hän sen kaikkien asiain hyväksi enteeksi osannut toimittaa, ettei ole vesi yli kuohunut eikä kesken loppunut. Kahteen pitkään pöytään on ateria katettu, toiseen naisille, toiseen miehille. Etteivät karhut kesällä karjaa ahdistelisi, ei ole lehmänantia pöydässä, vaan olutta ovat haarikat täynnä.
Simo kyllä huomaa, ettei eukko suinkaan ole tyytyväinen, mutta minkäs sille voi; ei ole mitään huomaavinaan ja tarttuu vierasta käteen. Käydäänpäs veliseni syömään, sanoo hän hänelle. Vieras istui penkille. Mitäs nyt! Etkös ole mitään keittänyt? Martta vimmastui. Kyllä keitin, mutta en sinulle. Johan sinä olet järkesikin juonut.
Päivän Sana
Muut Etsivät