United States or Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pohjolaisen silmät kiiluivat: Kentiesi, sanoi hän, sillä minun tahtoni joutui murhaajaksi. Olimme kaikki kääntyneet pohjolan mieheen. Mitä te sanoitte? kysyi Carville. Pohjolainen vastasi liikahtamatta lainkaan: Että tahtoni kerran voitti ja tappoi. Ja muisto siitä on sietämättömin muisto elämässäni. Sillä murha oli tahallinen.
Tänä iltana oli lauvantai-iltapäivä, ja molemmat herrat olivat metsästä tultuaan harmistuneena puhumassa siitä kuinka tämän seudun ihmiset ovat niin tyhmiä, etteivät tahdo opetella sanomaan ihmisten nimiä, niinkuin ne ovat sanottavat ja vihasta kiiluivat Dampbellin pikkuiset silmät hänen ottaessaan kahvikuppia Hiltan tarjoamalta tarjottimelta.
Pää täynnä viiniä Ja rinta lempeä, Mies verraton Hän on Tuo taitur' kaikkialla. Laulu miellytti kaikkia oikein erinomaisesti, mutta ei ketään niin kuin Martti mestaria, jonka silmät ilosta ja ihastuksesta kiiluivat.
Mutta kun nyt seppä pääsi takasin sen saran päähän, mistä oli lähtenyt, rupesi isännän neljäntoistavuotias poikavekara kiusaamaan, että isä antaisi hänen ajaa niittokonetta. Pojan silmät kiiluivat halusta päästä koneen istuimelle. Ja kaikkien hämmästykseksi isäntä tarttui poikaan rinnuksista ja paiskasi hänet ylös istuimelle. Anna soida! Se oli vaan uhkamieltä.
Hänen nääntynyt, likasen paidan repeymistä näkyvä ruumiinsa oli surkea ja heikko, mutta hänen kasvojensa ilme oli vieläkin miettiväisempi, totisempi ja elävämpi kuin lautalla. Vangit hypähtivät niinkuin ennenkin kaikki pystyyn ja ojentuivat sotamiesasentoon esimiestensä tullessa; mutta äijä istui paikallaan. Hänen silmänsä kiiluivat ja kulmakarvat menivät vihaisiin ryppyihin.
"Mutta tuskinpa olimme ehtineet sinne, kun jättiläinen hyökkäsi jälkeemme kahden miehen kera. He olivat jättiläistäkin julmemman näköiset ja silmät kiiluivat heillä päässä kuin tuliset hiilet. Kummaltakin puolelta tukien he taluttivat jättiläisen rantaan. "Me irroitimme lautan rannasta ja työnsimme sen vesille. Jättiläiset keräsivät kiviä ja heittivät niitä jälkeemme.
Hän riensi saunaan, viritti tulen ja näki Reidan vaatteet vielä paikoillaan nurkassa. Vapisevin käsin nosti hän kauhtanan lievettä, ja siellä oli vielä pääkallokin. Mutta käärme? tallella oli sekin, longerteli esiin silmän reiästä, ja sen silmät kiiluivat tulta vasten, samalla kun kieli aukeilevassa kidassa kehänä kehräsi.
Husulankin vuoro tuli, mutta viime hetkellä jäi hän seisomaan, silmät kiiluivat ja hän kohotti käsivartensa pontevasti ja väkivaltaisesti, ikäänkuin olisi tahtonut murtaa uskolliset ystävänsä sirpaleiksi, mutta nähdessään kumppanien arvokkaan ryhdin pidätti hän iskun ja lähti hänkin antautuaksensa uuden vallan alle.
Kummissaan katsoivat ylioppilaat tuota intoilevaa, raihnaista ukkoa, jonka silmät nyt kiiluivat tulena. Vaan tämä jatkoi vieläkin: Minä en sitä älynnyt, ja sitä saan nyt raskaasti maksaa hautaani saakka. Ei sen vuoksi, että nälkää näkisin ja vilua kärsisin.
Kun Joju oli syönyt, aikoi hänkin panna levolle. Takin hän jo oli riisunut ja viskannut rahille, mutta sitten hän pöydältä otti lampun ja asetti sen lattialle sekä istui vuoteellensa ja rupesi rahojansa laskemaan. Pöydän alla oikoilevan miehen silmät kiiluivat saaliinhimoisesti, mutta muuten hän ei liikahtanutkaan. Joju laski rahojansa ja sanoi sitten itsekseen: Viisi markkaa.