Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025
Mikko pani jyrkästi Valeeta vastaan onhan niitä nyt muitakin... Muori nauroi: »Ketä muita? Mikä Valeen on?» Mikko ei osannut sitä oikein selittää, mikä Valeen on, mutta intti yhä vastaan ehdotellen yhtä ja toista. Emäntä kuitenkin pysyi järkähtämättömänä. Toimitusmiehiksi kutsuttiin kanttori Semenius ja Varpulan Valee.
Aina siihen ilmestyikin uteliaita pitäjäläisiä kyselemään hevosten määrää, kehumaan kiessien hyvyyttä ja tiedustelemaan, onko kirkkoherra tai kanttori pestannut jo itselleen palvelijoita ja montako niitä on. Malisen mieleen juolahti, että jospa kysyn itselleni noita herrain renkejä, kumpaista hyvänsä. Lukkarin renki herätti enemmän huomiota.
(Pilatukselle.) Jaa, kanttori... Se vaimo... Minä en voi sitä sietää... Olen ihan murheellinen sen vaimon takia, sillä... (
Ja nyt lähdemme, rouva Turholm ja neiti Sommar! Vaununi ovat muutaman askeleen päässä. KANTTORI rientää kädet ojennettuina Hannaa kohden. ASSESSORI. Hyvästi, herra kanttori! KANTTORI nostaa äänettömästi lakkiaan. Mikä kylmä katse! Tuo ei ole onnellinen enne. Toisen näytöksen loppu. KOLMAS N
Te viritätte heihin laulun hengen, joka sitten kautta pitejän kylä kylältä elää ja hehkuu, synnyttäen yhä uutta intoa, yhä uusia yrityksiä. Oivallista! riemuitsi Eliina palavin silmin. Me perustamme pitejän nuorisosta lauluseuran. Ja kanttori saapi yhtyä leikkiin. Niin, kanttori! lisäsi Heleena hieman punastuneena. Hän on nuori mies ja tekee sen luultavasti halulla, jatkoi apulainen.
Ei hän kauan elä, kyllä Jumala hänet korjaa pois, hänellä on niin erinomainen muisti, että sit' on oikein ihme. Kun sisarta opetettiin aakkosia tuntemaan, niin veli, pikku Aatami, oppi ne alusta pitäin ulkoa, ja samaa kyytiä meni koko aapiskirja, että avosuin vaan saatiin kuulla, kun poika paukutti, että seinät soi. "Ymmärrätkö", kysyi kanttori lukukinkerillä, "ymmärrätkö mitä luet?"
HANNA. Varsin hyvin, olenhan vaan vähän laihtunut, vai mitä arvelet? KANTTORI. Se ei haittaa; mutta olet tullut myös paljon totisemman ja vakaamman näköiseksi. HANNA. Niin, näetkös, olenhan nyt neljä vuotta vanhempi kuin lähteissäni. KANTTORI. Muistan vielä varsin hyvin lähtösi ajan.
»Taisivat olla kaikki?» kysyi kanttori. »Kaikki», myönsi emäntä. »Kaikki? E hei toki!» huudahti Mikko. »Kaikki ne ovat, ei minulla ainakaan muuta ole», vakuutti emäntä. »No älkää nyt piruja... Laittakaa paikalla esiin tänne ne velkakirjat!» »Mitkä velkakirjat?» Samassa tuli Annikka sisään papereita kädessä. »Mitä Mikki nyt huutaa?
Tämähän on kamalaa kanttori! ROUVA. Kuka olisi voinut uskoa! HANNA, juoksee poistuvan Lahden luokse ja tarttuu hänen käteensä. Uskokaa minua, kanttori saa vielä ankarasti katua tekoansa. LAHTI. Minä en soisi hänelle mitään pahaa, sillä erehtyyhän ihminen; ja kanttorilla on niin ihana ääni kirkossa, että se käy luihin ja ytimiin. HANNA, palaten toisten luo.
Kanttori tulee maantieltä. Assessori menee kanttoria vastaan, keskustelevat hiljaa ja assessori antaa kanttorille rahaa. HANNA, rouva Turholmille. Katsopas, täti, kuinka hän hymyilee ja kumartelee orjallisesti! ROUVA. Se on inhoittavaa! ASSESSORI. Onhan siinä viisisataa? KANTTORI. Viisisataa, herra assessori, minä kiitän! HANNA. Viisisataa markkaa, kuulitko täti? ASSESSORI, naisille.
Päivän Sana
Muut Etsivät