Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
KANTTORI. Te tarkoitatte että tehtäisiin vaihtokauppaa: te antaisitte meille kansakoulun, me teille viinapolttimon. Ei käy laatuun valitettavasti ei. ASSESSORI. Minä arvelin että nyt olisi muutoinkin erinomaisen sopiva tilaisuus kun voitaisiin saada neiti Sommar opettajattareksi, hän, joka on oman pitäjän lapsia ja erittäin suloinen ihminen eikö niin teidänkin mielestänne?
HANNA. Oi minä olen teille hyvin hyvin kiitollinen, herra assessori. ASSESSORI. Se minua ilahduttaa, neiti Sommar.
Assessori ja Kanttori. ASSESSORI. Neiti Sommar on rouva Turholmin sisarentytär, eikö niin? KANTTORI. Niin on. ASSESSORI. Ja ainoa perillinen? KANTTORI. Sitä en ole koskaan tiedustellut, mutta onhan se mahdollista jollei rouva Turholm vielä mene uudestaan naimisiin. ASSESSORI. Hän on varsin sievä ihminen. KANTTORI. Niin todellakin, ikäänsä erinomaisen pulska vielä.
Te olette siis itse häntä lahjonut ja kuitenkin siitä julki puhutte, se ei tosiaan ole kauniisti tehty. ASSESSORI. Te kiivastutte taas, neiti Sommar, vaikka ette vielä kaikkia asianhaaroja tunne. Seikka on, näettehän, sellainen että minä, joka olen lakimies, olen jo kauan ollut Pilbladin asianajajana ja niinpä on joutunut toimekseni tämäkin asia.
Näettekös, rouva Turholm ja neiti Sommar koettavat kääntää assessori Grasman'ia suomenmieliseksi siitä heidän vilkas kanssakäymisensä ja siitä tuo huhu. Muutoin jos assessorilla olisikin kosiotuumia, niin ei ne suinkaan tarkoita Hannaa, joka on köyhä tyttö, vaan rouva Turholmia, joka on rikas leski.
Mutta nyt jätän sinut hetkeksi yksin, jollet pahastu; sitten jatkamme. II. Kohtaus. Entiset. Rouva Turholm ja assessori Grasman tulevat sivuovesta. ASSESSORI. Peljästyttekö meitä, hyvä neiti? HANNA. En suinkaan, herra assessori, mutta minun täytyy rientää oppilaitteni luokse. ASSESSORI. Minä ihmettelen että neiti Sommar palaa noin terveenä seminarista.
Mutta aika rientää ja minun täytyy kiiruhtaa pois. Saisinko olla niin rohkea, että pyydän rouvasväkea tänään tulemaan luokseni? Kesäinen ilma oikein vetää ja viettelee meitä ulos. ROUVA. Kiitoksia, jos suinkin pääsemme, tahdomme tulla. ASSESSORI. Te myöskin, neiti Sommar, kaikin mokomin! Pääsemisestä ei puhetta. HANNA. Jos täti lähtee
ASSESSORI. Minä luultavasti viivyn siksi kunnan-huoneessa, mutta jos ohitse ajaessanne poikkeatte sinne, niin saamme jatkaa matkaa samassa seurassa minun vaunuissani. Hyvästi, neiti Sommar! Te voitte tulla, kanttori, minun hevosessani. KANTTORI. Kiitoksia, minulla on oma hevonen täällä; minä ajan heti jälessä. ASSESSORI.
Ja nyt lähdemme, rouva Turholm ja neiti Sommar! Vaununi ovat muutaman askeleen päässä. KANTTORI rientää kädet ojennettuina Hannaa kohden. ASSESSORI. Hyvästi, herra kanttori! KANTTORI nostaa äänettömästi lakkiaan. Mikä kylmä katse! Tuo ei ole onnellinen enne. Toisen näytöksen loppu. KOLMAS N
HANNA. Mutta syyt, syyt ne minä tahtoisin tietää. ASSESSORI. Niitäkin ehkä tietäisin joitakuita, mutta pelkään että neiti Sommar taas kiivastuu lapsuuden toverinsa puolesta. HANNA. Kertokaa, herra assessori; minä olisin teille kiitollinen, jos päästätte minut kaikenlaisista epäluuloista.
Päivän Sana
Muut Etsivät