Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025


KAUPPANEUVOS. Rouva Danellille olisi välttänyt varsin hyvin se kanttori? HILLERI. Minun puolestani kyllä, ja liian hyväkin olisi ollut. KAUPPANEUVOS. Kuka lempsatti se keksi hankkia tänne tuon Porilaisten marssin? Eihän vain se samainen neiti Salmela? HILLERI. Alkujaan se on minun keksintöni. KAUPPANEUVOS. Sinun? No mitä hittoa se sinä ? HILLERI. Luulin tätä aivan toisellaiseksi mieheksi.

Kanttori nyysäsi nenäänsä: »Eikö tuo lie tullut... Ja olipa tuo yksi vanha tupakkihuhmari vaikka...» »Ei maar! Se oli hyvä, siinä on rautavyö päällä. Kyllä se ottaa pitää, jollei tämä muori anna sitä päältä jaon. Antakaa pois *äiti*-muori, mitä te sillä teette?» »Noo, jos kovin mieles tekee, niin ota

KANTTORI. Minä ymmärrän kyllä mitä te hullutuksiksi sanotte; mutta suuresti erehdytte, jos luulette täällä Helsingistä tulevia komentosanoja toteltavan. Ja mitä matkimiseen tulee, niin harva jotakin merkitsevä aate lienee helsinkiläinen. Muualla ne syntyvät, vaikka niitä siellä muodostellaan, niinkuin pajassa, jossa on taitavimmat sepät takomassa.

KANTTORI. Se oli vaan yleistä arvelua, mutta tässä tapauksessa luulen, että eräs nainen voisi suuresti vaikuttaa assessoriin, jos vaan viitsisi itseänsä vaivata. ROUVA. Niin luulen minäkin. KANTTORI. Erittäin hauskaa, että siinä olette kanssani yksimielinen. Siis koettakaa! ROUVA. Ketä tarkoitatte? KANTTORI. Teitä, hyvä rouva. ROUVA. Minua? Minä tarkoitan Hannaa. HANNA. Minua no mutta täti kulta!

KANTTORI. Sinä ajat siis minut luotasi niinkuin vieraan koiran, minut, joka rakastan sinua enemmän kuin silmäini valoa, minut, jolla ei ole ollut korkeampaa toivoa kuin saattaa sinut onnelliseksi ja mahdollisesti kerran, kun toimeesi väsyisit, tarjota sinulle rauhaisaa kotia.

KANTTORI. Eilen illalla sinä olit illallisilla hänen kanssaan. PORMESTARINNA. Käsi kaulassa! POMMERI. Käsi kaulassa? PORMESTARI. Käsi kaulassa todella olitte, kun juotiin kahvia ja munkkia. PORMESTARINNA. Ja Pommeri koetti kaikella tavoin vaikuttaa, että Hurmerinta esittäisi lehdessä teitä valtiopäiville.

ROUVA. Sangen ikävää että teidän täytyy lähteä niin pian, mutta älkää unhoittako! V. Kohtaus. Entiset, paitsi assessori. KANTTORI. Tiedättekö mitä assessori olisi helposti käännetty toiseen uskoon! HANNA. Suomenmieliseksi? KANTTORI. Niin juuri.

Kaksi lasta äidiltä yhtä aikaa ripille... Ei tuo ihme, jos silloin on juhlallista. Jaa-a, herra kanttori! Kuuluuko sitä mitä? Kun se ei aivastuttaisi. (Jaferille, voitonilolla.)

No, ensi syksynä, se on: noin kuukauden päästä, avataan täällä kansakoulu, sen lupaan. HANNA. Kuinka, olisiko mahdollista? Sinä oikein säikähdytät minua. KANTTORI. Minä en puhu enempää, vaan luota sanaani. HANNA. Täti, täti, kuuletko mitä ihmeitä tapahtuu? ROUVA. Tiedäthän ettei sinulla ole mikään kiire "omaan leipään", niinkuin sanoit.

KANTTORI. Minä en puhu väärin kuu puhun tulevaisuudestamme, lastemme puolesta, jotka, niin kauan kuin meillä ei ole koulua, ovat elävänä muistutuksena siitä, että emme ole velvollisuuttamme täyttäneet. Ja mekö olisimme ainoat jotka käyttävät viinaa sivistyksen kohoittamiseksi? Kuinka tekee valtio ja hallitus?

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät