Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
POSTINHOITAJA. Se maksaa kaksikymmentä penniä tuoss'on kolmekymmentä takaisin. TALONPOIKA. Paljon kiitoksia! POSTINHOITAJA. No, mitä nyt? TALONPOIKA. Minä sain vaan 25 penniä POSTINHOITAJA. 25 penniä? Näytäs tänne, sinä et osaa lukea! POSTINHOITAJA. Jassoo! No, tuoss'on sitten vielä viisi penniä lisäksi, mutta muista että sinulla on sopiva raha vast'edes, kun tulet postikonttoriin, muista se!
Kun hän oli saanut joukkonsa hiukan toipumaan, komensi hän kaksikymmentä miestä jalkaisin hyökkäämään kimppuumme, jolla aikaa toiset ampuivat meitä kohti yhteislaukauksen, niin että oksia ja kaarnanpalasia sinkoili ympärillämme. Olimme sillä välin saaneet muskettimme uuteen latinkiin ja kun kimppuumme lähetetyt kasakat tulivat puiden välistä näkyviin, lähetimme heille kuumat tervetuliaiset.
Oi, siihen kaksikymmentä on vuotta! Mut unohdin, miks takaisin sun kutsuin. ROMEO. Suo tänne jäädä mun, sen kunnes muistat. JULIA. Sen unhotan, jott' ijäksi sa jäisit, Muistellen, kuink' on seuras mulle armas. ROMEO. Ma ijäks jään, jott' ijäks unhottaisit, Unohtain ett' on toinen mulla koti.
Jo kello kaksikymmentä minuuttia yli yhdentoista seisoi Marianne Yeusen pienellä sillalla, puolimatkassa Chantebledin, metsästyspaviljongin, jossa puolisot asuivat, ja Janvillen aseman välillä. Lapset nukkuivat, ja hän oli käskenyt Zoén, erään talonpoikaistytön, joka oli heillä apulaisena, vartioida heitä, ja tämä istui nyt kutomassa lampun valossa, joka näytti etäälle kipunalta metsän laidassa.
"Minut herätti tajuihini yötuulen henkäys ja Tiberin kohina, joka kerran ennenkin, kaksikymmentä vuotta sitten herätti uuteen eloon kuolettavasti haavoittuneen." Synkkä pilvi ilmestyi mahtavalle otsalle. "Siitä kenties toisella kertaa kenties ei koskaan", sanoi hän huomatessaan isäntänsä aikovan kysyä jotakin.
Kello oli kaksikymmentä minuuttia yli kolme, kun juna pysähtyi keskusasemalle, ja syötyämme suurella kiireellä aseman ravintolassa, lähdimme suoraa päätä Scotland Yardille. Holmes oli jo sähköttänyt Forbesille, joka oli vastassamme portaissa. Hän oli pieni, punatukkanen mies, ja hänen kasvojensa ilme oli viekas ja kaikkea muuta kuin ystävällinen.
Hiljaa, poikani, huusi hän Abdallahille, säästä hevostasi, meillä on hyvää aikaa. Missä Leila on, eno! He veivät hänet, hän on hukassa. Vanha narri, sanoi Omar, luuletko tuon rosvojoukon meitä odottavan? Kaksikymmentä duroa sille joka ampuu dromedaarin! Yksi beduiineista kohautti kiväärin silmänsä viereen, tähtäsi ja laukasi, niin mahdollista kuin olikin että tappaisi nuot naiset.
"Jos ei ole muuta, niin voin helposti vapauttaa teidät, herra ritari, kumminkin yhdestä noista valituksista, sillä että kohta paikalla lähden muuanne. Kiitos olkoon tämän nykyisen rauhattoman ajan riitaisuuksille, olisi minulla täysi työ käsilleni, vaikka olisikin niitä kaksikymmentä näiden molempien mitättömän taitoni palvelijain sijasta". Näin sanoen hän näytti luisia kämmeniään.
Ukko oli nääntymäisillään; kulkiessaan uunilta penkille, ryki rykimistään, sai rintaansa viimein selväksi ja lausui: Kuinkas kävi? tuomittiinko se? Iivana sanoi: Kaksikymmentä paria tuomittiin. Ukko nyykäytti surullisesti päätään. Pahasti sinä, Iivana, teit, sanoi hän; kovin pahasti. Enemmän itseäsi vahingoitat, kuin häntä. Onko sinun siitä helpompi olla, että hänet piiskataan?
Hollannin guldeneja, jurahti Kalle. Paljonko on tämmöinen kymmenen guldenia meidän rahassa? Lienee se ainakin kaksikymmentä. Kaksikymmentä ja sata! Silloin meillä on, Kalle, kaksituhatta markkaa. Ei meillä ole vielä mitään, sanoi Kalle. Löytökalu on sen, joka on sen löytänyt. Tottahan! Vasta sitten, kun omistajaa ei ole ilmaantunut. Ne makaavat meren pohjassa! remahti Hanna.
Päivän Sana
Muut Etsivät