United States or Equatorial Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta mitä naisia olivatkaan he. He olivat aina tuollaisia ravintolanaisia, että... Mutta te tulette nauramaan, kun minä kerron teille, että usein tuli mieleeni puhutella kadulla jotakuta ylhäissäätyistä naista, arvattavasti, kun hän olisi yksinään ja luonnollisesti kaino, kunnioitettava ja intohimoinen.
Hänen silmänsä eivät olleet erittäin suuret, mutta erinomaisen kaunismuotoiset, väri tummansininen, ripset pitkät ja mustat ja katse kaino, mutta samalla elävä ja herttainen. Silkinhieno, kastanjanruskea tukka aaltoili kohtalaisen leveän kreikkalaismuotoisen otsan yllä. Hipiä oli valkoinen, hieno ja kirkas, suu ynnä hampaat moitteettoman kauniit.
Hänen mielestään oli Nelma niin kaino, että puhui ikään kuin Mimmin suun kautta. Sitten puikki Kukkelman tirkistelemään pihalle portin raosta... Ja siellä oli Mimmi erään toisen naisen seurassa. Se toinen kääntyi selin... Sakris huudahti hiljaa: Neiti ... neiti Byskata! Mimmi kääntyi ja kuunteli. Sakris huudahti jälleen: Neiti Byskata, tulkaa tänne portin tykö!
Marian kaino tervehdys ja sydämmellinen kohteliaisuus, soivat hänelle yksin-kertaisen ja suloisen hempeyden, joka sitä enemmän miellytti ja ihmetytti häntä, kun se oli uutta sille, joka ennen vaan oli tottunut seurustelemaan maansa etevimpien ja sivistyneimpien kaunottarien kanssa.
Nyt on kannel unhotettu! Niinkö? Eipä vainenkaan: Konsa sydän tuskiansa, Kansa soittaa kanneltaan. Joutui uusi tuskan aika Leipä loppui kansalta: Kamalinta niittoansa Niitti nälkä kuolema. Silloin kansan tytär kaino Kanteloisen polvelleen: Mitähän, jos yrittäisi Sillä leipää lapsilleen? Vapis ääni kanteleessa, Sydän sykki kovemmin, Kyyneltulva tukahutti Laulut hellän sydämmen.
Ei kukaan pikku tyttö ole niin kaunis kuin sinä. Kas niin, noin sen pitää olla. Kuka se itkee?... Voi ... nyt minä taas olen ajatellut jotakin pahaa! *Liisan enkeli*. Niin, nyt olitkin ruma, Liisa, sillä sinulla oli turhamainen ja ylpeilevä sydän. Mutta kuin olet nöyrä ja kaino etkä ollenkaan ajattele itseäsi, silloin olet kaunis Jumalan ja ihmisten edessä.
Kuitenkin keksi herra Markuksen tarkka korva epäluotettavan hiipimisen puunrunkojen välissä tien vierellä, mutta ne naiset, jotka niin loukkaavalla tavalla olivat välttäneet jonkunlaiseen yhteyteen joutumista hänen kanssansa lieneekö se sitten ollut kotiopettaja tai tuo inhoittava kaino piika niitä hänkin halveksi sekä sanoi lujaa vähäkuuloiselle amtmannille, kun he olivat kappaleen matkaa eteenpäin kulkenut, että joku otus lienee eksynyt tuohon pieneen metsikköön, hän kuuli, miten se hiipi eteenpäin.
Pian vuoteen suojihin jo armas vaipuu; Nyt, kaino Cynthia, viihdytä mun kaipuu! Min nähdä sait, oi josp' yön varjot vaan Ja mie sen kuulla saan! Jos taivas loistaa hänen silmistänsä, Jos kyyneltäin hän ristii käsiänsä, Ja lausuu taivaan kuultavia vaan, Hän on rukoilussaan.
Oli jäljellä enää vaan Beit-Weber. Runoilija-sotilaan suora ja hehkuva olento, neron tuli, joka säihkyi hänen silmistään, kaksinkertainen kunnian loiste hänen otsallaan, siinä ainoat edut, joista hän saattoi kerskata. Hänen puheensakin oli kaino ja teeskentelemätön.
Kuningas katseli mielihyvin solakkaa, kaunista nuorukaista, jonka yksinkertainen musta puku, kaino puna ja mustat, surulliset haaveksivat silmät enemmän muistuttivat jonkin murhenäytelmän päähenkilöä kuin sitä kohteliasta ja keikaroivaa kaartinupseeria, jonka kuningas luultavasti oli odottanut näkevänsä.