Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. lokakuuta 2025
En minä koskaan olisi langennut, joll'et olisi silloin maalla humalaan juottanut ja viekoitellut. Yhtäpaljon viekoittelit sinä minut. Minäkö? Niin, juuri sinä. Otithan jo edeltäkäsin keväällä maksun. Minäkö maksun? Herra Jumala! Nekö 20 markkaa äitini silkkihuiviin? Yhden tekevää, mihin ne käytit. Ja riittää nyt. Mitä minä tein, siitä vastaan, mitä sinä, siitä saat itse vastata.
Dora luuli häälyvänsä ilmassa, sillä mamman hatunlastuilla täytetyssä sohvassa ei ollutkaan ponnittimia. "Kuuleppas, Dora", toisti Annette, "sinun pitää sanoa minulle yksi asia". "Mielelläni." "Miten työssä voi huvin saada?" Dora katseli häntä ihmetyksellä. "Niin, työnteko on hupaista". "Onko se todellakin hauskaa?" "On, se on niin". "No, miten käytit itsesi, ollaksesi vähään tyytyväinen?"
Minä olen epäillyt että se todellakin oli niin pahaa, mutta sinun ja väen kertomuksista sekä niistä merkistä päättäen, joita huomasin tutkiessani ruumista... Vaan asiasta toiseen! Minä olen todellakin ylpeä sinusta kummi-tyttärestäni, sinun käytöksestäsi. Tiina kertoi kuinka sinä käytit itseäsi tänä yönä.
"Se musta silkkipusero, jota sinä viime keväänä käytit, oli hirveä." "Jahah, nyt on paras että lähden, koska nuotti alkaa muuttua." Hart hypähti ylös kirjoineen ja läksi astumaan Annan kanssa. "Tiedätkö Anna, että Eksköld tulee huomenna tänne?" "Huomenna!" "Niin miksi sitä noin hämmästyt?"
"Jenny kulta, sinun pitäisi mennä naimisiin köyhän pastorin kanssa; jos saisit rikkaan miehen, menisivät aivan hukkaan hyvät humalat." "Annappas minun nähdä", virkoin. "Tahdon ihaella järkeni avulla. Eihän tämä ole sama, jota eilen käytit?" "Eihän toki, isä! Tämä tuli juuri valmiiksi. Eilinen viheriäsulkainen oli baretti; tämä on kapottihattu." "Mikä?" "Kapotti.
Seitsemän pitkää vuotta ilman leivänpalasta, ilman tulta talvella, ilman lämpöistä vuodetta, ilman kunnollista pukua, paljain jaloin paksussa lumessa olet saanut olla, sinä herttuan tytär, joka söit hopealautasilta, joit kultahaarikasta, käytit purppuravaatteita ja talvis-aikaan kalliita turkkeja! Liian kauheata on elämäsi ollut!
Ja taivaat, tähdet kantelee Mun päällen'. päivä sanelee: "Säteeni sulle jalon Toi lämpimän ja valon". Maa, vesi, ilma sanovat: "Tarpeekses meiltä tulivat Sinulle ruoka, juoma, Tuhannet lahjat kaikki muut Ne kukin Luojan luoma , Eläimet kedon, yrtit, puut Sun palveluksees suotiin, Sä niiden herraks luotiin. Vaan väärin käytit valtasi; Siis hävitköön se peräti!"
Jos nyt joku rutistaisi lyyryn ja leikkaisi taikka repisi rikki sen kielet, niin voisihan, käyttämällä samaa puhetta, kuta sinäkin käytit, hänkin väittää, että tuon soinnun yhä täytyy olla olemassa ja että se ei ole hävinnyt; – sillä mitään mahdollisuuttahan ei löytyisi siihen, että, kun kielet ovat rikki revityt, lyyry, vieläpä kieletkin, jotka ovat kuolonalaisia, yhä olisivat olemassa, vaan sointu, joka on samaa syntyä jumalallisen ja kuolemattoman kanssa, olisi hävinnyt, vieläpä hävinnyt ennen kuolevaista – vaan hän sanoisi soinnun täytyvän olla jossakin vielä olemassa sekä puun ja kielten pikemmin mätänevän, kuin että sointu olisi jonkun muutoksen alainen.
Päivän Sana
Muut Etsivät