Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. syyskuuta 2025
"Arvattavasti niin", sanoi Kari ja siirsi rukkia hiukan, "jos hän ei ole tuhlannut kaikkia, mitä hän sai ensimmäisen vaimonsa kanssa". "Olisiko se mahdollista, niin viisas ja kunnollinen mies, hänellä on viisi lehmää ja kymmenen lammasta". Arne odotti Karin jotain sanovan, mutta hän hyrritti vaan rukkiansa. "Nils käy kai vanhaksi jo?" kysyi Kari ja hyrritti rukkia yhä ankarammin.
Korkean hiekkaharjun selkää hän hiihteli, joka kulki kahden suon välitse. Pitkät hoikat hongat pyrkivät rinteiden alta aina sen tasalle kohoamaan. Alempana oli metsä sakeaa, mutta harjun selällä harvempaa, ja puitten välitse näkyi etäisiä vaaroja. Karin mökki oli siellä vuoristossa korkeimman vaaran vierteellä, mistä savupatsas ilmaan suitsusi.
ELIN. Taivas, kuinka tuo Sandell osaa olla miellyttävä. Hän tanssi ainakin viisi kertaa minun kanssani viime polkassa. ANNI. Se ei oikeastaan ole comme il faut. Osoittaa suurta hienouden puutetta. ELIN. Eikö mitä! ALMA. Sinä olet täällä yksinäsi, Sylvi! ANNI. Mihin tuo uskollinen ritari on kadonnut? KARIN. Elä sano häntä uskolliseksi, koska hän kerran on hyljännyt hallitsijattarensa.
Kari oli pieni, puuton ja aivan kalju, joten viholliset kaleeriensa kannelta helposti saattoivat nähdä, ettei meitä ainakaan siinä ollut kätkössä. Kului kymmenisen minuuttia ja jo erottivat korvamme aironloisketta. Se läheni lähenemistään, ja kun toinen kymmenen minuuttia oli kulunut, tuli karin takaa näkyviin kaleeri.
Kuitenkin vihdoin keino keksittiin: päätettiin kutsua Karin Vennu yhdeksi kenkkäriksi, silloin junkkarit kyllä hiljaa ovat. Keino hyväksyttiin. Vennu muuten olikin kenkkärinä melkein kaikissa häissä, häntä yleensä ei uskallettu olla kutsumatta. Nyt ei häntä olisi kutsuttu muuten, mutta varovaisuus käski.
Se veti puoleensa niinkuin etäisin meren kari vetää sisäsaaristossa asuvata, jolle ainakin kerta kesässä tulee se pakottava päivä, että hänen täytyy soutaa sinne noustakseen maihin ja nähdäkseen kaikkein aavimman meren. Sattuu kuitenkin usein, että maininki meren karin ympärillä kerta toisensa perästä estää maallenousun.
Kuka olisi voinut aavistaa! Teidän pitäisi välttämättä muuttaa uraa, ja ruveta juristiksi, koska teillä näyttää olevan niin mainion valtioviisaita taipumuksia. VIKTOR. Sanonko teille vielä yhden asian? KARIN. Sanokaa kaiken mokomin. VIKTOR. Kun olen oikein ihastunut johonkin naiseen, niin sattuu usein, että juuri silloin hakkaan hurjasti jotakin toista KARIN. Voi, mikä kavaltaja!
Kyllä minä Karin hoidan, kun te muita vastaan puolenne pitänette, mutta yksi jääköön hirven luo. Ja Panu selitti tarkoituksensa olevan, että kun reitalaiset, jotka varmaankin tulisivat ainakin salmen rannalle ottamaan selkoa siitä, mitä oli tapahtunut, näkisivät vain yhden miehen saaliin kimpussa, tulisivat he sitä anastamaan.
Huono olisin mies, jos omani antaisin... Mutta jos ette ilman tyytyne, niin tuoss' on osanne siinä viimeisistä tarjouksistanne! ja Kuisma nakkasi palasen likaista peräsuolta semmoisella tarkkuudella, että se sattui lähimmäistä miestä suoraan silmiin. Silloin lennähti lämsä Karin tarkasta kädestä Kuisman kaulaan ja vetäisi hänet kyljelleen maahan.
Ihmettä, ett'et sinä sitä tiedä, Karin? KARIN. Saanko luvan kysyä: kuka sinulle nuo tiedot on antanut? SYLVI. Viktor itse. Eilen illalla jo. KARIN. Suo anteeksi! Sinä menit pois ennen kotiljongia. SYLVI. Niin, mutta tänäin hän taas puhui samaan suuntaan. ELIN. Joko sinä olet tavannut häntä tänäin? Jo. ELIN. Onko hän sitten ollut täällä? SYLVI. Onpa saattanut olla. ELIN. Koska sitten?
Päivän Sana
Muut Etsivät