Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Pianhan ne panevat papitkin viralta. Kuinka niin? No, väittäväthän ne ymmärtävänsä Raamattua paremmin kuin Kuopion piispa. No niihhää ne sannoo. Itsekseen. Vähänpä näitä näkyy tänä iltana tulevankin. Mikäs mies työ oletten, ku työ kaikki noi asiat nii hyvin tierätten? Niin minäkö? Ka, olenhan vaan Suomen kansalainen. Niin, niin. Mu' missäs työssä eli toimessa työ oletten?
Nyt se on siinä ... eikä tarvinnutkaan apua Juha kostaakseen ... teki yksin tämän, niinkuin on saanut tehdä kaiken muunkin ... ja niinkuin oli miettinyt ja päättänyt kenellekään sanomatta ... saavat kuulla kohta koko pitäjä ja veljet ja tervasissit ... ja tekee, niinkuin ennen tehtiin: tupaan telkee ja panee pönkän päälle ja sytyttää ja siihen polttaa... Irvistä, susi, ikeniäsi, irvistä vielä vähän! ... naura, ka, minkä tähden sinä et enää naurakaan?
»Ka!» myönteli esimies, pyöritteli sikaria, liistaroiden sen irtautuneet lehdet sylellä kiinni ja alkoi puhella: »Niitä kun aina on hulluja maailmassa niin... On hyvä, että niilläkin raukoilla on kunnollinen hoitola.» Eulaliina aivan kainosteli. Tuskin uskalsi salavihkaakaan Sakariin katsahdella.
Jos se, jota hän rakasti, arveli hän itsekseen, suostuisi häneen, ka miksi ei hän sitten suostuisi niin ajatteli hän sopivimmaksi noin vuotta ennen tutkintoa mennä kihloihin, näyttääkseen professoreille vakavat aikeensa, ja sitten tutkinnon suoritettuaan naimisiin.
"Ka, Risto. Tuhat tulinen, kun en sitä tuntenutkaan, kuinka sinä nyt olet niin viinissä vaatteissa?" "Ainahan niitä vaatteita löytyy, kun tosi tarve tulee", vastasi Risto rehevästi. "No, mitä sulla on asiaa nyt Risto?" "Tuota, minä arvelin kysyä, tuota tuota, ottaisitteko minun rengiksi?" "Rengiksi! no, joko sinä aijot ruveta työntekoon, ja mitä työtä sinä osaat?"
Ja ramppali, pali, ramppali, pali rallallal-laa. Ja kirkosta sitä kultansa tykö mennä jo saa. Ka!... Sitä vaan että... Kosia sinua lopullisesti arvelin. Ka... Kaipa se...
"Pitääpä käydä katsomassa onkohan se vielä täällä ja kysästä pirtistä, jos se on yhyttänyt lautamiehen!... Ka kehnoa, tuossahan se nyt on!..." Lippa tuli juuri pirtistä eikä ensin huomannutkaan Kallea, vaan yritti sivu mennä. "No tuota ... taisit jo käydä lautamiehen puheilla...", sanoi Kalle, kun Lippa yritti sivuuttamaan. "Ka sinäkö siin' olet, Kalle!
Joka kerta kun se poliisi, joka oli Riion Pekkaa vankina kuletellut, nyt kulki ohitse, niin nyökytti se jo kaukaa päätään ja teki kohdalle tultuaan kunniaa kuin sotamies upseerilleen. »Ka, niinhän tuo miulle hyvästi käi sillä kertaa, voan ei tieä, missä oltais kallihit tavarat, jos ei ois sattunut tuttu hyvä herra apumiehekseni.»
PIETOLA. Tule tänne tervahaudalle. Miten täällä minun lukumieheni jaksaa? Ka, minne se on kadonnut. Kirja sillä on auki. Herra siunatkoon Tolari raukkaa. Tolari! Kyllä Maija rakastaa ottiatuota. MAIJA. Kyllä minä rakastan, kun haen karahkan, jolla roiskin. TOLARI, Jopa sillä rovastilla oli pitkä kaula! MAIJA. Herää! TOLARI. Ka, joko Pietola ja Rättäri ovat ottiatuota? MAIJA. Herää!
Matki Ida Aalbergia ... ka, sitähän ei voinut auttaa siihen aikaan!... Niin keinotekoinen, että nauratti. Mutta semmoista sen pitää olla, jos mieli hepäistä oikein. Suuri kirjailija kehitteli vielä hetken draamallisia mielipiteitään. Paavo Kontio vastaili vain hajamielisesti.
Päivän Sana
Muut Etsivät