Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
PIETOLA. Tule tänne tervahaudalle. Miten täällä minun lukumieheni jaksaa? Ka, minne se on kadonnut. Kirja sillä on auki. Herra siunatkoon Tolari raukkaa. Tolari! Kyllä Maija rakastaa ottiatuota. MAIJA. Kyllä minä rakastan, kun haen karahkan, jolla roiskin. TOLARI, Jopa sillä rovastilla oli pitkä kaula! MAIJA. Herää! TOLARI. Ka, joko Pietola ja Rättäri ovat ottiatuota? MAIJA. Herää!
Glaukus tempasi nopeasti hiiloksesta puolipalaneen karahkan; siitä ärtyi käärme vielä enemmän, se syöksähti piilopaikastaan, sähähtäen te ponnahti pystyyn korkealle ilmaan, niin että sen pää oli miltei yhtä korkealla kuin Glaukuksenkin. »Noita-akka!» Glaukus huudahti, »käske elukkasi poistua tai muuten tapan sen.»
Kävi vanha kankahalle, Toi karahkan kankahalta, Alkoi nuorta peipotella. Nuori hyppi ja rukoili: "Voi mun kultakutriseni, Sinisilmä sirkkuseni, Minun armas ainoseni, Kukankarva kaunoseni!" Vanhan eukon valitus.
Piatta joutui heti pitämään Laaran puolta ja moittimaan Eliasta. Mutta tämä ei kärsinyt kumpaakaan. Se nyt on sillä lailla, että minun pahoistani pääsee tämä puolikunta, jos vaan omistaan, sanoi hän päättäväisesti nousten ylös. Päivä karahkan kiertää, ennenkuin tämmöistä miestä näkyy näillä mailla. Hyvästi! Tämä katkera hyvästin heitto ei paikalle jääneitä ensinkään surettanut.
Maantielle päästessä alkoi olla pikkuista petäjämetsää, josta kuivan havunneulan haju kulkevien nenään tuoksusi. Aivan maantielle päästessä hypähti harakka metsästä tien yli ja alkoi hypellä edellä puusta puuhun ja herkeämättä nauraa... Matti aikoi temmata tiepuolesta karahkan ja heittää sillä ja hätistää harakkata. Mutta ei hän kuitenkaan temmannut.
Veljet huhdalta palasi pimetessä talvipäivän; paha hongasta pakisi: "Verevä Oterman onni, kapea Katerman nainen, hyv' on syödä Hiiden linnun naisen nuoren rintapäitä." Katerma karahkan otti, heitti Lemmon lentiäistä. "Mitä herja hellittelet!" Veli vanhempi murahti: "Lauloi mieltä miehen päähän."
SIMEONI. Minä rukoilisin voimaa uskossa. JUHANI. Hm. TIMO. Minä en päästäisi häntä halailemaan itseäni ja vielä vähemmin suuta muiskuttelemaan. Pysy minusta pois, sanoisin minä, pysy peijooni, matkan päässä, otanpa muutoin karahkan tuolta viidasta ja roitelen että selkäsi huomenna loistaa kirjavammalta leppätertun siipiä. Niin minä tekisin ilman yhtään armoa. Kyllähän sitten kelpais.
Vimmoissaan tempasi hän lähellä olevan karahkan ja astui uhaten rikoksentekijää kohti. Kuinka rohkenet sinä, lurjus, tehdä väkivaltaa hänen kuninkaalliselle korkeudelleen? huusi hän. Ja vastausta odottamatta suuntasi hän iskun, joka olisi voinut hyvinkin kipeästi koskea, ellei se, jolle se oli aiottu, olisi väistänyt lyöntiä nopeasti syrjään hypähtämällä.
Päivän Sana
Muut Etsivät