United States or Isle of Man ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ensin olin ilmoitellut, että odotin sinun veljenpoikaasi, Pekkaa, niin että sen tietävät koko metsäkulman asukkaat, ja nyt Pekka Huuskoinen on minun tyttäreni Marin mies. Kotipuolella ei maa ole sen parempaa kuin täälläkään. Tehkööt täällä, Pekka, sinun suojassasi itselleen mökin ja halmeen.

Joka kerta kun se poliisi, joka oli Riion Pekkaa vankina kuletellut, nyt kulki ohitse, niin nyökytti se jo kaukaa päätään ja teki kohdalle tultuaan kunniaa kuin sotamies upseerilleen. »Ka, niinhän tuo miulle hyvästi käi sillä kertaa, voan ei tieä, missä oltais kallihit tavarat, jos ei ois sattunut tuttu hyvä herra apumiehekseni

Juodaan kuppi kahvia Ja juodaan kuppi kahvia Juodaan kuppi kahvia Ja pari lasia totiaPekka seisoi säiläportin takana ja seurasi heitä suurilla ihmettelevillä silmillään, kunnes kääntyivät kulmasta vasempaan päin. Mutta he vaan lauloivat ja hoipertelivat; Pekkaa eivät huomanneet, sillä he kulkivat toiselta puolen katua... Aamulla kun Lopo heräsi, löysi hän itsensä Ullan saunan lattialta.

Viskaali vähän ällistyi, mutta ei ottanut vielä uskoakseen, ja lähetti hänet poliisin kanssa kuvernöörin luo. Siellä otettiin hänet avosylin vastaan, vietiin kuvernöörin omaan kammariin ja poliisi sai tehdä kunniaa porstuassa. Pekka selitti asiansa ja kuvernööri lupasi antaa viskaalille käskyn, ett'ei Riion Pekkaa saa ahdistaa, vaan saakoon hän vapaasti tehdä kauppojaan.

Te olette siis vielä hengissä, rakas isäntäni!" huudahti tämä uskollinen, rehellinen palvelija toistaen samoja hellyyden osoituksia, joita hän kerran ennen oli näyttänyt Aurajoen rannalla. Muutamaa askelta ulompana seisoi se sotamies, jonka parooni oli häätänyt talostansa pois ja joka nyt oli seurannut Pekkaa tämän vakousretkellä.

Niin tultiin Suomenniemelle, jossa vanha Pekkalainen erään oudon miehen kanssa odotti Pekkaa. Kaarinan käskettiin mennä tupaan ja Pekkalainen ilmoitti heti, ettei Pekan tällä kertaa pitänyt viipyä hänen luonansa kauan, sillä nyt oli saapunut sanoma, että Dalbyn miehet olivat aikeissa lähteä suurella joukolla länteen päin samalla kuin toinen joukko aikoi lähteä pohjoiseen.

Yhä useampia suomalaisia tuli paikkakunnalle, yhä tiheämpään syntyi uudisasumuksia. Pekkaa kutsuttiin usein avuksi, kun karhut yltyivät liian röyhkeiksi. Ei ollut enää varsin harvinaista nähdä vieraita hänen kodissaan Bjurbergissä, joten häntä ei vähääkään kummastuttanut, kun hän kerran näki naisen ja miehen tulevan ahon poikki häntä kohti. Hän hämmästyi kumminkin tuntiessaan naisen Vapuksi.

Sen jälkeen tuli hän vähän iloisemmaksi ja alkoi puhua sinusta, Pekka... Minusta? virkkoi Pekka, eikä hänen hämmästyksensä ja ylpeytensä ollut suinkaan vähäinen. Mitä hän sanoi, Hanna? Hän kysyi, rakastanko minä sinua vilpittömästi ja kaikesta sydämestäni... Sinä vastasit tietysti: neiti hyvä, kukahan tyttö voisi muuta kuin rakastaa Pekkaa?

Mutta keskellä mäkeä on kaatunut puu ja sen latvan alle pujahtaa jänis. Pekka ei saa suksiaan käännetyksi, vaan lentää rydön yli sen toiselle puolelle suinpäin lumeen. Kun hän siitä selviää, seisoo hän polviaan myöten kinoksessa. Toinen suksi on pystyssä hangessa, toinen on ryöstäytynyt menemään mäen alle. Jänis istuu toisella puolella kaatunutta puuta ja katselee Pekkaa surullisin silmin.

Ja kun Pekkaa näin valvotti, niin purki eteen kaiken: joka miehen, joka häntä oli ajanut, joka talon, jossa oli käynyt, jokaisen piiskansivalluksen, jonka oli saanut, sitä useamman, kuta kankeammaksi oli tullut ja kuta vaikeampi oli päästä tieltä pois. »Kun voisi laskeutua pitkäkseen ja nukahtaa.