Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Kului sitten vähän aikaa, niin tuli pakkanen ja satoi vähän lunta. Miehet tekivät nyt työtä kotona, Antti pajassaan, Pekka oli mennyt metsälle pyssy ja koirat mukanansa. Silloin tuli Vappu aivan odottamatta. Hän kyseli Pekkaa. Kun hän sai kuulla, että Pekka oli poissa, hän meni pajaan Anttia tapaamaan. "Grills on sairaana", kertoi hän, "eikä minulla ole rehuja elukoille. Heikki on poissa.
Saarelan Pekka talutettiin sisään. Hän oli aivan kalpea ja värisi vilusta, sillä koko taistelun ajan oli hän seisonut aitan seinustalla kahden miehen vartioimana. "Tunnusta heti tuoneesi kirjeen", kovisti Yrjö tuimasti Pekkaa, jonka entinen rohkeus oli muuttunut aivan päinvastaiseksi tunteeksi. "Minä tunnustan", sopersi Pekka.
Kiittäen Margareettaa suurella ilolla hänen luottamuksestansa minuun, sanoin minä hänelle nyt, kuinka minä olin kulkuehdoituksen meille molemmille tehnyt. Siis minä nyt aluksi Pekkaa suostuttaa koitin meille hevostansa myymään, jota ainoastansa hänen hyvältä sydämeltänsä toivoa sopi, koska hän ei toista hevoista sen sijaan saada taitanut, kuin ei enään koko maassa monta hevoista ollut.
Maria pyyhkäsi pois kyynelet, jotka sulettujen silmäluomien välistä olivat vierähtäneet, ja kääntyi vitkalleen ovea kohden. Miksi olet vielä valveella, Hanna? sanoi hän; mikset mene levolle, sinä joka saat lepoa?... Oi, neiti, tehän tiedätte mitenkä asia on, sanoi Hanna. Minähän en koskaan saa tavata Pekkaa, muutoin kuin salaa hiipimällä hänen luokseen!
Hän oli äskettäin tavannut ukko Pekkalaisen ja kehui Pekkaa onnelliseksi, kun hän saattoi odottaa Suomesta veljensäpoikaa luokseen. "Teitä on sitten neljä aikuista miestä, ja jollei teitä menestys seuraa, niin ei sitten kukaan suomalainen menesty. Jos tahdot, Pekka, saada turkiksesi ja muut nahkasi myydyksi, niin minä otan ne mielelläni mukaani Norjaan, jonne lähden muutaman päivän perästä.
Antti kohotti kärsimättömästi olkapäitään, sillä hän ei voinut sietää Pekkaa. Sellainen sileänaamainen esimerkki, josta hänen alinomaa käskettiin vaaria ottamaan. Hän ei suinkaan ollut mikään lapsi enää, joka ei olisi kyennyt toisten taluttamatta kävelemään. Hän oli täysikasvuinen mies ja kokenut enemmän kuin moni muu nuori mies hänen iällään.
Kun nyt Pekka otti riepupalan ja pyyhki silmistäni kyyneleet, niin olin taas niinkuin en olisi itkenytkään. Vähän vielä näpisteli sormia, vaan en tuosta ollut millänikään. Pekan hyvyys teki minut iloseksi, jotta aloin puhella ja naureskella ja leikeissäni tartuin tormailin Pekkaa partaan. Pekka muka vikisi kun minä vedin, ja se nauruani kutkutteli.
Ukko Pekkalainenkin neuvoi Pekkaa pitämään luonansa nuo nuoret miehet; olihan hänellä siihen varaa. Ja sen pitemmittä puheitta asia oli päätetty. Jäähyväisiä heittäessään Vetalainen lupasi antaa Pekalle tiedon, jos hän kuulisi jotakin norjalaisista, ja otti Pekalta lupauksen, että tämä antaa varoituksen, jos ruotsalaiset liikkuvat pahoissa aikeissa.
Mielensä vilkastui ja hän halusi näyttää yhtä rennolta kuin Herkkokin. Hän tilasi pullon ranstviiniä ja kaksi sikaaria. Tytöt kieltäysivät enään juomasta ja Loviisa houkutteli Pekkaa ja Herkkoa pois lähtemään. "Elä sinä hätäile. Ottakaa tytöt. Mikä on, ettei kelpaa! Tässä ei ole köyhän tavara edessä", kehui Pekka.
Päivän Sana
Muut Etsivät