Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Sillä viisas neitsyt pitää vain vireillä rakkautta ja ymmärtäväinen vaimo hyvää sopua. No enkä huoli... Johan minä sen sanoin! Hilk-ka! Myrkyllä on pitäjän isoin kontu ja isot aitan salvot ovat eloa täynnä. Vaikka olisi vielä isompi... Ennen menen, vaikka Soikkelilaan piiaksi, ennenkun huolin hänestä. Ka terve... Housujako se tää mestari vain paikkaa.
Mutta Tuomas, tietysti hieman mustasukkaisena, paadutti kaikki kohtansa. Kun, näet, Pöndinen häntä hieman uhkaili jollain rangaistuksella, keksi hän hyvin ilkeän ja häijyn ja kavalan keinon, ryyppäsi rauhallisesti vettä korvosta ja uhkasi tyynesti vastaan: »Ka samapa tuo!
On... Ei sitä olisi uskonut ... näin ristillisenä aikana. Ei... Ja kaikista vähimmin, jotta tääkin vanha mestari Koikale on niinkuin semmoisella myllymatkalla ... vaikka on jumalinen olevinaan. Häh... Mestariko? Ka täältäpähän tuo löytyi mestarikin. Ka täältä!
Inkeri istuu vanhusten kanssa vähän matkan päässä ahon rinteellä. Ahon toisessa päässä nuoriso valmistaa kokkoa. Jo saadaan kokko syttymään ja siihen yhä risuja lisää kannetaan. Ka, hei! huutaa Paavo kokon parhaillaan palaessa. Hei, hei! kuuluu metsän rinteeltä. Naapuristosta tulee lapsia ottamaan osaa kokon polttoon.
Tyttö-ajoiltaan? Mistä minä sen tiedän, kun en ole häntä tyttönä nähnytkään. Ka, hupsuko minä olen. Ethän sinä, näet . Vaan sanoppas, oliko siellä kuinka köyhää ja puutteellista? Siitäkö nyt rupesin selkoa ottamaan. Hetihän sen huomaa, jolla kerran on silmät päässä. Mene itse katsomaan, kohtapa täältä pääset vapaaksi. Sen teenkin aivan varmaan. Aivan, aivan varmaan. Mutta lapset, näitkö niitä?
Se on siivo mies ollut koko vanhemman ikänsä, niin että ei se kaupungissakaan käydessään turhia siekaile, kun kerran ennättää asiansa toimittaa. Pois se lähtee heti.» Hän oli juuri lopettanut puheensa, kun Ville Huttunen tuli tupaan, istuutui penkille ja kopisti piippuaan kengän kärkeen. Emäntä tervehti häntä: »Ka, Ville Huttunenko se on?»
No ja... Mitä muuta kuuluu? Ka onpa sitä jo siinäkin kerrakseen... Siitä tästä Hilkan asiasta vain olisi sovittava lopullisesti. (
Onhan tämä... Ja hyvää ryyniäkin jauhaa... Tässäkin kun on pussissa tätä ryyniä, niin se on kuin olisi joka ryyni erikseen sorvattu. Hyvää ... hyvää ryyniä jauhaa mylly... Mylly jauhaa ja me ihmiset syömme, mutta viljan kasvu tulee korkeudesta. Ka sieltä ... ei suinkaan se muualta. Noo ... ja... Onkos sinulla muuta? On toki ... mestarin varalta. Ja sitten?
»Ka senkös täyteiseen minä tästä pääsen!» myönnytteli Kenonen, ja Anna Kaisan silmissä välähti toivorikas katse. Ja kun pieksetty, onneton Kenonen seisoi siinä alusvaatteissaan, kävi emännän häntä sääli. Hän mietti asiaa pikkuisen aikaa ja arveli, että eipä se Anna Kaisakaan enää parempaa saa.
Ja kun hän on aina kaikkia pelännyt, yöllä ja päivällä vapissut taikojen voimaa, niiden tekoa ja tekemättömyyttä, niin tuntee hän nyt vapautuksen, joka huumaa, ja hän ajaa karjan isolla melulla pihaan. Veräjällä hän hotaisee mustaa härkää vielä seipäälläkin selkään, niin että se pakenee tarhan perälle. Ka, kun uhrihärkää uskaltaa ... jos suuttuisi ja puskisi! virkkaa orjatyttö.
Päivän Sana
Muut Etsivät