United States or Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Osakunta, sisältävä 2 upsieria ja 6 miestä, lähti laivoista maanantaina Toukok. 24 p. 1847. Gm. Gore, luutnantti. Kaarlo F. Des Boeur, apulainen". "Huhtik. 25 p. 1848. H. M. laivat Terror ja Erebus heitettiin Huhtik. 22 p., 5 lieu'ta pohjois-luoteessa tästä, oltuansa jäissä hamasta Syysk. 12 päivästä 1846.
Teen kuin joutsen Ja sointuun kuolen. "Raita, raita, raita" Hän oli puhdas; hän sua lempi, julmus! Nimessä autuuteni, totta puhun! Puhuen mitä mietin, kuolen kuolen. OTHELLO. Huoneessa tääll' on toinen miekka mulla; Se Spaniast' on ja jäissä karkaistu. Täss' on se, tässä! Ulos tahdon, setä. Yritäs vaan! saat kalliisti sen maksaa. Asetta sull' ei ole, alle joudut.
"Lumet kasvoi kantapäillä, kinokset tupahan tunki, hanki peitti pirtinharjat, iljanko takan iloisen. "Minne katsoin, kaikkialta näin kasvot nälän ja kylmän, kunne kuuntelin ulomma, hukat kuulin huutaviksi. "Tuolla tunturit jylisi jäissä jäämerisen myrskyn, täällä paadet paukahteli pakkasessa yön ikuisen, kaiken päällä taivonkansi kuin luja, kivinen lukko.
Niistä ei muka yksikään puhunut Eskimojen kieltä, mutta viittaamalla ilmoittivat, että heidän laivansa olivat särkyneet jäissä ja että kävivät metsän-riistaa etsimässä. Myöhemmin samana keväänä oli noin 30 valkoista miestä tavattu ruumiina mannermaatta, pitkän päivä matkan päässä länteen päin Isosta Kalajoesta, ja 5 ruumista oli eräässä lähisessä saaressa.
Nuor Horn, ori parhain tallista tuo Ja se kengitä kerkeään; Ja Ruotsiin ratsasta herttuan luo Yli särkyvän saaristojään. On painunut marskin mahtava pää, On kuollut Kuitian Klaus; Taas Suomi helpommin hengittää, Savon, Hämeen ja Pohjan taus. Kuin hurja ratsuas lennätä sie, Vaikk' uida se jäissä sais: Jos leikin Sigismund alkava lie, Nyt hauska se tulla tais.
Ne olivat yleensä kirkkaita sekä läpinäkyviä ja niiden suuruudesta päätti Cook, ett'eivät ne olleet yhden talven työtä. Nyt päätti hän hakea etelämpänä sopivaa paikkaa talvimajoja varten ja koettaa sitten seuraavan kesän aikana jälleen onneansa jäämeren jäissä.
Eikä posket ainoastaan, vaan kaulakin ja ohavukset ja otsa. Hän luki kirjoituksen alusta loppuun, luki uudestaan taas, ja vielä kerran ja monta monituista kertaa. Jo osasi sen ulkoa aivan. "Jo vaipunut ol' sydämeni toivo, Kuin yö ol' mielen' synkeä ja musta Ja tunnon aallot epäilyksen jäissä! Mä tulin luokses poskes punastuivat! Se oli lempen' armas aamurusko! Ja toivo sydämessän' heräs jälleen.
Luulempa, että meidän, kun emme etelässä löytäneet mitään jälkeä Ellenorista, täytyy jatkaa tutkimuksiamme pohjaan päin. Mutta vuodenaika on todellakin jo kulunut pitkälle, ja meidän tulee valmistaida viettämään talvea jäissä. Yksinäni sita en tahdo päättää. Sanokaa ajatuksenne, hyvät ystävät!" Ensimmäinen perämies, Robert, lääkäri ja kaikki äänestivät yksimielisesti matkan jatkamista.
Valtioiden ei tarvitsisi kustantaa kalliita retkikuntia eikä rohkeain miesten tarvitsisi viettää talveaan jäissä ja pakkasessa, jos jääkarhut tekisivät tieteellisiä havaintoja napaseuduilla. Muutamia haittoja saattaisi meille ihmisille olla tästä eläinkunnan sivistämistyöstä. Neekerien vapautuksesta oli tappiota heidän valkoihoisille isännilleen. Niin tässäkin.