United States or Argentina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kuten sanottu: puhukoon tämä kaunis lapsi! Kertokoon hän siitä herra Wernerille. Silloin hän oppii minut paremmin tuntemaan. Ja ettei tuntuisi siltä, että hän puhuu vain minun mielikseni, niin en edes halua olla saapuvilla. Minä en halua olla saapuvilla, minä lähden; mutta vielä te itsekin näette, herra Werner, vielä te itsekin näette, eikö Just ole törkeä herjaaja. Paul Werner. Franziska.
Ja viekkautenne osasi toimittaa teille antamani minulle takaisin. Tellheim, mitä aaveita näettekään! Tyyntykää toki, ja kuulkaa minua. Joutipa hänkin saada osansa! Tellheim. Neiti. Franziska. Just. Tässä minä jo olen, herra majuri! v. Mitä minä sinusta? Tässä on rahaa! tuhat pistolia! v. Minä en niitä huoli! Huomenna saatte, herra majuri, saman verran lisää. v. Pidä rahasi!
Isäntä. Just. IS
HURMERINTA. Ehkä kaikki veljeksiä? HILLERI. Kuusi niistä on veljeksiä. HURMERINTA. Onko nuohooja Hilleri teille sukua? HILLERI. Herra toimittaja, hän on aivan samaa lihaa ja luuta kuin minä. Minä olen nimittäin just nuohoojakin. HURMERINTA. Oletteko vielä muutakin kuin profeetta, nuohooja ja vahtimestari? HILLERI. Mitä vain milloinkin tarvitaan. HURMERINTA. Annetaanhan olla toisiin.
Snart får jag kartor till, så får jag se, om de sträckt sig ännu längre, ty till vester och söder finnas sådana namn just så långt, som mina nu härvarande kartor sträcka sig, d.ä. ända till Wäsma i S. W. Wäsma måste äfven vara Syränska eller bestämt något uralskt språk, ty det är icke ryska, ändas på ma såsom hundradetals andra flodnamn och träffas på flere ställen.
Kas tuossa, Just! nosta kukkaro maasta ja vie se kotiin. Mene! No niin! v. Werner, milloin voin saada ne toiset tuhat pistolia? Huomenna, herra majuri! huomenna. v. Minun ei tarvitse joutua velalliseksesi, mutta tahdon ruveta varojesi hoitajaksi. Kaikille teille hyväsydämisille ihmisille pitäisi asettaa holhooja. Te olette jonkinlaisia tuhlaajia. Sinä suutuit minuun äsken, Werner!
Enpä tosiaankaan tiedä; jollei hän mieline lukea sitä ansiokseen, mikä kaikeksi onneksi sai alkunsa hänen roistomaisesta menettelystään. Olisiko se siis totta, mitä Just minulle kertoi? Tehdä sellaiselle miehelle sellaiset kolttoset, kun tuo aasinpää arvelee, ettei miehellä muka enää ole rahaa! Majurilla ei muka rahaa? Niinkö? Vai on majurilla rahaa? Kuin heinää!
Kaikkialla, tutuille ja tuntemattomille, tahdon kertoa, teidän läsnäollessanne sata kertaa päivässä kertoa, mitkä siteet teidät minuun sitovat, minkä julman itsepäisyyden tähden te tahdotte nämät siteet katkoa Just. Edelliset. Herra majuri! Herra majuri. v. No? Tulkaa toki joutuun, joutuun! v. Mitä sinä minusta? Tule tänne! Puhu, mikä on hätänä? Huomaatkos, Franziska? Voi teitä kovasydämistä!
Hänelle, juuri hänelle minä sinut panttaan, kaunis pikku sormus! Tiedän, että häntä harmittaa, kun sinua ei hänen talossaan kokonaan panna likoon! Aah Paul Werner. Just. Katsohan, Werner! hyvää päivää, Werner! tervetuloa kaupunkiin! Kirottu kylä! En millään ilveellä tahdo siihen tottua jälleen. Hauskaa, lapset, hauskaa; minä tuon uutta rahaa! Missä majuri on? Eikö hän tullut vastaasi?
»Niillä pitäisi olla ihan toisenlainen kuri», jatkoi vielä Mari, »antaisivat siellä koulussa edes vähän selkään, että oppisivat». »Oho! Tulkootpas! Kyllä pojat silloin näyttävät. Ei ne anna itseään niin just' piekseä.» »Minkähän nuo tuolle taitaisivat?» »Kysyvät, että mikäs se on koulun laki? Osaa ne tok' sen verran puoliaan pitää. Ei ne ole niinkuin tytöt.