Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Näyttäkäähän toki sitä minulle. v. Olen unohtanut pistää sen sormeeni. Just Just tuo sen minulle tuossa tuokiossa. Toinen on kai jotenkin toisensa näköinen; näyttäkäähän sitä; katselen sellaisia kovin mielelläni. v. Joskus toiste, Franziska. Tule nyt Hän ei näy mitenkään haluavan päästä erehdyksestään. v. Mitä sanot? Erehdyksestäkö?
Tellheim. Isäntä. Just. v. Just! Just? Olemmeko jo niin tutut? v. Just! Luulisinpa vielä olevani herra Just hänelle! IS
Mutta oikeastaan aioin vain teitä kiittää, kun hyväntahtoisesti otitte ne sata louisdoria talletettavaksenne. Just jätti ne minulle takaisin. Olisin tosin suonut, että yhä edelleenkin niitä tallettaisitte. Mutta te olette muuttanut uuteen asuntoon, jota emme tunne kumpainenkaan. Kukapa tietää, minkälaista siellä on.
Magda kalpeni ja Just alkoi haastella: Hoomenta! Kuinka voitte, herra Just? Miten on minun rahojeni laita? Oi, rakas herra Just, olkaahan vaan kärsivällinen. Mitä on minun raukan tehtävä? Mieheni on minulta otettu pois, sakot on minun maksettava hänen puolestaan enkä minä tiedä kenen puoleen kääntyä. Parempi olisi, että olisin kuollut, parempi kuin näin kärsiä päivästä päivään.
Onneton, kirottu, halveksittu ja vihattu Bartek istui töllissään vieraana vaimollensakin, sillä hän ei sanonut miehelleen sanaakaan koko päivänä. Syksyllä antoi Taivaan Herra hyvän vuodentulon, ja herra Just, joka oli tullut Bartekin tölliin omistajaksi, oli iloinen hyvästä kaupastaan. Eräänä päivänä kulki kolme ihmistä kaupunkiin: talonpoika, hänen vaimonsa ja hänen lapsensa.
Kumppani, tuosta ei olisi herraksi minulle! v. Tellheim. Just. v. Pidä huolta, Just, että pian pääsemme pois tästä talosta! Tuon vieraan naisen kohteliaisuus tuntuu minusta tukalammalta kuin isännän julkeus. Kas tässä, ota tämä sormus, ainoa kalleus, mikä minulla vielä on jälellä. En koskaan olisi luullut sitä tarvitsevani käyttää tällaiseen tarkoitukseen!
Haa, ovi aukenee. Kuin käsketty! Kamarikissa! Franziska. Just. (puhuen ovella huoneeseen, josta saapuu).
Minä olen vaan vähäpätöinen vaimo, mutta sen sanon sinulle, Jumala on väkevämpi. Hän on meidän ainoa turvamme myönsi Bartek. He olivat molemmat ääneti hetken aikaa, sitten lausui Bartek taas: No, entä Just? Kuinhan kaikkivaltias Jumala vaan tahtoisi antaa hyvän sadon, niin voisimme me kenties maksaa hänelle.
Minä olen teille tuiki tarpeellinen ja olen kehaisematta itseäni, herra majuri ja olen palvelija, joka jos pahoista pahin tapahtuisi on valmis herransa edestä vaikka kerjäämään ja varastamaan. v. Just, me emme pysy yhdessä. Hyvä on! YHDEKS
Fritz sitävastoin saattaa myöntää hirsipuulle tuhannenkin askeleen etumatkan, ja siitä panen vaikka pääni pantiksi, tavoittaa sen sittenkin. Ne kaikki olivat kaiketi hänen hyviä ystäviään, neitsyt? Wilhelm ja Philipp, Martin ja Fritz? No, Just sulkeutuu hänen suosioonsa! Franziska ja sittemmin isäntä. Ansaitsinpa tuon pistoksen! Kiitän kunniasta. Just.
Päivän Sana
Muut Etsivät