Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
"Minäkö kumartuisin? En, ei ennenkuin selkäni menee kolmeen palaseen!" huudahti hän äkkiä valeana ja tuskissaan, "ja sitten voitte katsella onko kenessäkään heissä mitään koukistunutta." Rouva Juhl säpsähti; piirteet suun ympärillä ja ylöspäinen nenä olivat hänelle ennestään tutut, hänen miehensä nenä oli aina vaan punainen silmälasien kohdalla ja vähän alempana poskilla.
Kyökissä otti hän huiskan ja alkoi puhellessaan ripotella vettä vaatteille. "Tiedän sen, neiti Rördam. Vaan jolla ei ole mitään tekemistä, tulee lopulta rammaksi käsistään... Tiedättehän, kun on vaan oma itsensä murehdittavana"... "Te voitte sanoa niin; vaan minä, Juhl!" hän herkesi käyttämästä huiskaa ja kääntyi vakaana häneen, ja nyt vasta hän näytti kopealta!
Hän näki perämies Lind'in kauniit kasvot edessään, eikä suinkaan lempeillä tunteilla... Syy? hahaa, ha hän nauroi ääneensä "luonnollisesti hänen omansa, sinä aimo pässinpää! joka annat kumppaliesi ja ystäviesi syödä itsesi, joka et edes huomaa, että he pistävät koko sinun perämiehen tutkintosi taskuunsa ... haha, ha, sinä raavas!" "Rakas Juhl! mitä nyt?"
Minä tuntisin sinut, ei niin pitkää matkaa, vartalostasi!... Ja niin keveästi kuin sinä käyt ihan niin kuin tanssisit!... "Minä olen Rejer Jansen Juhl, näetkös. Jan Juhl Aa-vuonossa, hän oli minun isäni, hän!
"Tanssiaisissa merimieshuoneessa toissa vuonna, kun te istuitte siellä penkillä miehenä mielestänne ja niin hangoittelevana tirkistelitte minuun ja meihin kaikkiin, ajattelin minä, ett'en kenenkään huonomman miehen kanssa tahdo mennä naimiseen!... Myöhemmin iltasella tiesin myös, ett'ei se tapahtuisi kenenkään muun kanssa, jos olisin ollut niinkuin muut, eikä minulla olisi ollut niitä, joista tulee murehtia... Sentähden ajattelin, että hänelle ei sinun pidä antaa semmoisia ajatuksia päähän, niin että se sitten koskisi häneen, kun sinun pitäisi sanoa ei!... Minä tein, mitä voin, Juhl!"
Niin paljon oli kuitenkin näinä vuosina, siitä kuin Rejer alkoi kalastuksensa, voitettu, että Stavangerista pohjoiseen Kinniin asti tiedettiin olevan nuottueen päällikön nimeltä Rejer Jansen Juhl, joka jotenkin osasi vainuta sillin merestä ja käydä kimppuun niinkuin suurivalas!
Jokaiseen taloon, jokaiseen kotiin mökkiläiselle ja talolaiselle oli meren arpanappula kolmannen kerran lähettänyt päätelmänsä! kuoppasilmäisen köyhyyden, sairauden ja kylmän hädän! Oli pelattu ja menetetty! "Rejer Juhl! hoi hoi hoi hoi!..." Oltiin Skudesnäs'in satamassa; hänen ystävänsä alaperämies seisoi "Resolut'illa" ja huusi häntä.
"Heti, mr Juhl!" vastasi miss Lizzy ystävällisesti ja katsoi häneen raukeasti "olin juuri eilen kirjoittamassa sitä." Hän kääntyi pulpettiinsa ja alkoi selailla kirjoja ja tehdä muistiinpanoja. Tiskillä tuli yhä kiireempi... Majamestari tahtoi koko joukon laskuja, ja parvi likaisia miehiä tuli sisälle.
Niin, näetkös, Juhl, samoin tein minä Reaalikoulusta... No niin, mitä aiot sitten tehdä?" "Päästä vaan matkalle!" "Myömään ryyniä ja rusinoita?" Rejer oli vaiti. Kysymys oli tuntunut ivalliselta. "Mennä tiskiä vasten?"
Rejer'in nenä kohosi taas korkealle, ikäänkuin hän olisi saanut kaikki selville; hän ei pitänyt lukua kertoa jo olleensa siellä koettelemassa onneaan. ... "Hän lähettää yhden toisensa perästä laskuportaita alas, saat uskoa; vaan tanssia hän osaa!" "Ja sitten on hän niin sukkela puhutella!" lisäsi toinen "Minä näin hänen äsken seisovan ja katsovan sinuun, Juhl." "Koska?" hän käänsihe äkkiä.
Päivän Sana
Muut Etsivät