Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025
Pihalla näki hän pari nuoraa vavahtelevan ja liikkuvan ja puuvajasta loisti lyhty. Hän tiesi, kuka siellä oli, ennenkuin lähestyikään. Neiti seisoi selin häneen ja otti alas viimeisiä kuivamaan ripustettuja vaatteita. "Hyvää iltaa, neiti Rördam!" sanoi hän. Hän kääntyi äkkiä ympäri, että nuora putosi alas. Siellä se nyt oli kaikkine vaatteineen.
Ni-in, Saara Rördam sanoi todellakin minulle pistosanoja tanssiaisissa Laurvigissä! ei tehnyt sitä vaan yhden kerran ... "ne eivät ole hänen miehiään, jotka aina ovat olevinaan enemmän kuin ovatkaan!" ei puh!... "Vaan tiedättekö, mitkä ovat minun miehiäni, neiti Rördam?
... "Ja, sitten ei uskalleta kirjoittaa kotiin, harvinainen ystäväni?" "Eikö uskalla?" pääsi Rejer'in huulilta. "Pidetään parempana hakata puita, olla herättäjänä ja tehdä yö päiväksi oudossa kaupungissa..." "Joll'ette tarvitse minua, kanunamies Rördam! niin hyvästi!" ennättihe nyt Rejer nielaisten äkkiä viimeisen suupalan.
Nuoret tytöt tirkistelivät uteliaasti Rejer'iä; he seisoivat pöydän ympärillä valmiina ottamaan listaa. "Eihän meillä ole mitään semmoista kiirettä saada jokaista kirjoittamaan, isä! Juhl'in pitää saada miettimisaikaa," lausui Saara. Rejer tulistui. Hän tunsi hyvästi, että siinä sai puuvajan jätkä. Kaikkein silmät olivat kääntyneet häneen. "Minulla on tapana hyvin vähän miettiä, neiti Rördam!
Liian myöhään, neiti Rördam! Lippu puolitangossa kapteenin ja miehistön kuoleman tähden laski Alert toukokuun alussa Fredriksvärnin satamaan. Jonkunlainen juhlallisuus vallitsi laivalla, omituinen hiljaisuus siinä tavassa, jolla se laski ankkurin, ja laivasillalla sekä veistämöllä seisoi suuri ihmisjoukko.
"Sitä neitoa olen minä aina ajatellut suojeluskuvanani komealla kolmimastoisella, joka kiikkuu ylös ja alas elämän vaahdossa, niin korkearintaisena ja sen näköisenä kuin te, niin juuri semmoisella pään ja kaulan asemalla kuin teillä on, neiti Rördam.
Oli merkillistä miten juhlatuulella Wallan oli tänä iltana; se oli tehnyt vaikutuksen häneen, tuo luutnantti Albrechtsenin puheleminen. ... Vai oli hän niin kopea, tuo Saara Rördam!... sitä oli hän kyllä saanut nähdä hänkin... No, hänestä nähden sai hän kyllä nostaa nenänsä, kuinka korkealle tahtoi... Mitä se häntä liikutti? Hänen tuli vaan hakata ja pilkkoa puita!
Rejer aprikoi hänen leukansa oli taskussa. "Useita naisia on jo kutsuttu" jatkoi kertoja, "sinne ... ja ylipursimiehen kaksi tytärtä... Niin, ja Saara Rördam myös." "Tietysti, he poimivat parhaat meikäläisistä!..." "Hänen kanssaan sinun pitäisi tanssia, Juhl!"
Korkealla kantoi hän päänsä ... eikä tytärkään totta paratkoon, ollut notkeampi niskastaan... Me olimme kunniallisia nuoruudessamme, rakas Juhl'ini vaan niin jäykkä kuin Saara Rördam... "Miesväki ei pidä koskaan semmoisesta omavaltaisuudesta ... ainakaan ulkonaisesta, ennen naimista.
Hän sai vihdoinkin siihen piirretyksi paksuilla kirjaimilla: "C. Rördam tyttärineen," ja riputti tupakanporoa päälle: "Kas niin, harvinainen ystäväni, Juhl! nyt tulee tilaisuus merijätkälle pyörähdellä. Maksaa vaan kirjoittaa nimensä niin, ja kaksi markkaa sitä paitse!" lisäsi hän kuivasti "vaan siihen on nuorisolla aina varoja!"
Päivän Sana
Muut Etsivät