Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Nooh ... minulle ei siitä ole mitään vahinkoa" sanoi hän nöyrästi; "he voivat olla varmat siitä, etten minäkään ole kohteliaampi heille!... Rejer Juhl ei päästä käsistään sitä köydenpäätä, josta hän on ruvennut vetämään. Ei ei sitä hän ... ei ... tee!"...
Juhl ... rätsis nyt katkesi puu! mitä hän tahtoi, vaan vatsassa... Se saattoi huutaa järkileipää, pyhäleipää, vehnäpullia, rinkeliä, sanalla sanoen kokonaisia pinoja kaikellaisia ruokia, joita hänen mielensä vaan kuvitteli.
"Jumala meitä varjelkoon! ei totta vieköön siellä ole harvinaista... Hän saa vähän masentaa ylpeyttään, sitten kuin on saanut niin monta suuta täytettäväkseen... Niinkuin me kaikki saamme päästyämme jonkun matkaa maailmassa, Juhl!" "Mitä te siinä latelette, matami Wahl? Onko kanunamies sairas tai ehkä kuollut?" "Niin, te ette varmaankaan ole kuullutkaan siitä, kun olette ollut poissa!
"Mr Fearwather 'The Pearlin' ensimmäinen perämies: istuu juuri tuolla sisällä tarjoamassa hyyryä; hän tarjoo mitä tahansa tuommoisesta miehestä kuin te, mr Juhl ... tavattomia hyyryjä..." Mr Fearwather astui sisään, tanakan kolmannen perämiehensä seuraamana. Rejer oli pulassa sekä kunniavelasta että muusta! Tässä ei enää ollut kysymyksessä tahtoiko hän tai ei.
Ei, vanha haubitsari ei enää nilkuta veistämölle eikä sieltä pois ... ei illistä enää minua eikä vasuihin, niinkuin hän teki ollessaan hyvällä tuulella! se merkitsee samaa kuin: kyllä hän muistaa Anna Ludvigsenin: vaan nyt on tanssi muuttunut, kun hän kulkee puujalalla ja minä istun tässä!... Kyllä kai! köyhä raukka istuu tässä ja näkee yhden toisensa perästä lähtevän maailmasta!... Ajatukset käyvät usein raskaiksi, Juhl! vanhalla ämmällä yksinään maailmassa!"
Hautajaiset vietettiin hyvin komeasti, ylt'ympäri vuonoa levisi aina huhu, kuin vaan joku Juhl haudattiin. Sen jälkeen oli kaikki taas niin hiljaista ... ja talossa sekä alhaalla kylässä kerrottiin vaan, ett'ei Hammernäs'iä enää omistanut vanha Jan Rejersen, vaan nuori Rejer Jansen Juhl... Joulu lähestyi.
Samana iltana ilmoitettiin kokoontuneelle miehistölle että "Juhl oli astunut alaperämiehen sijalle ja virkaan Alert'illa" ja sen johdosta annettiin miehistölle groggia kokassa. Tämä oli Rejer'in jäähyväisilta matruusisäädystä.
Ja näillä sanoilla alkoi hän sen pienen, lyijykynällä piirretyn lapun, jossa hän ilmoitti äidilleen, että kotiin hän ei tule! ennenkuin voisi omilla rahoillaan lunastaa Hammernäs'in, ja että hän nyt aikoi koettaa onneansa maailmassa. Kun tulisi tietämään jotakin enemmän, saisi äiti kirjeen kiitolliselta ja kuuliaiselta pojaltaan Rejer J. Juhl
Lind kävi aivan tummanpunaiseksi kasvoiltaan ja läksi ihan kokkapenkereille. "Vähätpä tuosta, Juhl!" sanoi hän äkkiä, palattuaan sieltä "olen tässä ollut tanssituulella ilosta, ett'en tullut naineeksi mieheksi ja muuta semmoista, johon minä en kelpaa; ja sitten saat sinä minut taas hulluksi... Ota sinä hänet poikani! sinussa on hyvää ankkuripohjaa!"
Jos lista tulee minulle, niin saatte lukea siinä: Rejer Jansen Juhl!" sanoi hän pistävästi. Saara säpsähti; hänen sanoissaan oli ollut kovasti itsetuntoa, jota samaa katsekin ilmasi, ja hän ryysti kovasti R:ää sanoessaan Rejer'in nimessä. "Me tulemme toimeen Juhl'in nimellä yksinään" tuumi hän hymyillen.
Päivän Sana
Muut Etsivät