Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
"Se ilahuttaa minua, ja nyt hyvästi, nuori herra Wilding! Mutta kuitenkin", napisi Janne sulkiessaan ovea ja puistaen päätänsä, "ei olisi pitänyt koskea nimehen. Olisi ollut paras onnea seurata eikä sitä solmita." EM
Elä kourista, hyvä mies. Maailma mustenee silmissäni. En päässyt vielä siunattuun alkuunkaan. Minä vielä vähän kopeloin. SIHVONEN. Elä, elä kourista enää. Minä annan takaisin rahat ja kukkaron NEITSY JANNE. En huoli, pitäkää! Minulla on rahaa ja minä saan kukkaroita. SIHVONEN. Sormus on vain ilman aikojaan kaiken maailman Väisäs-Amaalialta. NEITSY JANNE. Mitä sinä sitten hihität?
"Ah, ei niinkään paljon siitä syystä, että syntyvät viinihöyryistä ja siis voitte niistä arvata mitä lajia kyypäri vetää sisäänsä kun elinkautensa vaeltaa täällä ympäri, eikä myöskään niin paljon siitä, että nämät sienet päästyänsä määrättyyn aikaan vaurastumistilaan, muuttuvat madoiksi, jotka putoovat alas päällemme," vastasi Janne yhä pitäen itsensä etäällä "kuin enemmin eräästä toisesta syystä."
Juokaa, ja juokaa vahvasti, juokaa siksi kuin maailma pyörii ympäri silmissänne, ja korvissanne humisee ja pauhaa pahemmin kuin Tampereen puuvillatehtaassa. Tiedätte silloin juoneenne Riston häitä. TOPPO. Oikein puhuttu. Huonot pidot ne ovat, joista miehet selvinä kotia palaavat. RISTO. Ja sitten aloitamme polskan. Eikö tuo viulusi ole jo viritetty, Janne?
Ne piiritettiin ja Pekkalainen kolkutti Tutstan isännän ovelle, sillä tämä oli ollut ilkityön alkuupanija. "Tule ulos, Janne!" huusi Pekkalainen. Kun ei kuulunut vastausta, huudettiin uudelleen "Tule ulos, Janne! Meillä on terveisiä Vetalaiselta."
VARJAKKA. Rajalinskan luo. EEVA. Mitä sinne? Hommaamaan niitä meidän kihlajaisiamme. Meidän kihlajaisia ja me täällä? Janne Poikonen. Siinähän on Jannen arkku. Kai hän sitten pian tulee. Minnekähän minä menisin piiloon? Eihän täällä ole ketään, vaikka näytti kuin täällä olisi liikuttu. Kapteeni Varjakka ja joku neito. Onkohan meidän kapteenilla morsian?
Samassa kuulin laukauksen hevonen täyttä kyytiä sivutielle ja sitten ajoimme eksyksissä puolen päivää, ennenkuin viimein yöllä tulimme samaan kievariin takaisin, josta olimme lähteneetkin. JANNE. Oh, tuopa ikävätä! Onni, että pääsit ainoastaan säikähdyksellä. ANNA. No, älä muuta sanokaan! Ja, mikä on vielä ikävämpi sillä tavalla myöhästyin junasta.
Kas, tuollapa' hän tuleekin! No, sehän sattui parhaaseen aikaan. Janne. Mari. MARI. Kas niin, nyt on aamiainen valmiina. Mutta missä on Vilho? JANNE. Hm ! MARI. Eikö Vilho ole täällä? JANNE. Kyllä hän täällä oli, mutta taisi tulla vähän kipeäksi. Kipeäksi! Mitä sinä sanot? JANNE. Ei vaaraa mitään. Nenänsä rupesi vaan vuotamaan. Mutta kaiketi se jo on lakannutkin, ha, ha, ha!
Janne puolestaan kertoi, miten ne Kaleniuksen kanssa olivat juopotelleet, niin että ei suinkaan siitä aikaa muuhun riittänytkään. »Se on sillä tavalla, herra nimismies», jatkoi Janne, »että se, joka aikoo kansan saada tottelemaan lakia ja noudattamaan järjestystä, sen pitää olla siivo mies.
Lindblom rupesi niin hyväksi, että tarjosi Jannelle piippuun, vieläpä kaatoi ryypynkin. Valitti, että hänellä on niin hirveän kiivas luonne. Oli luullut häntä tultavan muistuttamaan virkavelvollisuudesta, ja siitä oli suuttunut, kun hän koettaa tehdä mitä ikänä voi. Kehui kuulleensa, että Hautalan Janne on siivo mies ja toivoi, ettei heidän välillensä tästä nyt paha meno tulisi.
Päivän Sana
Muut Etsivät