United States or Saint Lucia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Sanokaa nyt kohta mitä olen velkaa." Kun isäntä turhaan oli koettanut houkutella minua huoneesen takaisin, niin hänellä ei ollut muu edessä kuin vastata kysymykseeni. "Neljä litreä kauroja, puoli leiviskää heiniä, aamiainen, viiniä, kahvia," kaksi viimeistä sanaa hän lausui erityisellä painolla ja ilkeästi nauraen, "seitsemän francia viisikymmentä centimiä."

Nouse ylös, unikeko, kello on jo kymmenettä, sanoi hän miellyttävästi hymyten. Nouse ylös ja tule kuistille, niin saat nähdä kilpaveljesi. Hän istuu auringon paahteessa kalliota vasten tuolla noin. Tee odottaa ja aamiainen on valmis. Pikku Erik aivan kuolee nälkään. Täällä etelässä ollaan hyvin aikaisia.

Aamiainen valmistui, ylen onnellinen Bergström toimitti pöytäpalveluksen; hänen ylhäisyytensä, joka oli oikea herkkusuu, kiitti ja nautti hyvällä ruokahalulla, pyysi Louiselta mainion kilohailin säilytysselityksen sekä joi Madeiraviinissä hänen ja sulhasensa maljan. Aamiaisen loppupuolella laamanni tuli kotiin.

Aamiainen oli syöty, ja meitä oli kutsuttu pois leikkitanterelta, kun Mr. Sharp astui sisään ja sanoi: "David Copperfield saa mennä vierashuoneesen". Minä odotin jotakin koria Peggotylta ja kirkastuin käskystä. Kun iloisena nousin sijaltani, muistuttivat muutamat, lähellä istuvat pojat, etten unhottaisi heitä, hyvyyttäni jakaessani.

Mutta onhan tuolla lautasella, joka on kädessäsi, jokseenkin riittävä aamiainen." "Se on vanhan Phibiin uhri Serapiille," tyttö vastasi. "Hm, hm, niin oikein," vanhus jupisi. "Koska se on jumalalle hän saattaisi pikemmin olla sitä vailla, kuin nälkäinen ihmisparka."

Tästä tärkeästä tieteestä ei ole vielä mitään kirjaa kirjoitettu! Vielä oli heidän yksi vaiva kärsittävänä, nimittäin aamiainen. Vieraat olisivat tosin mielellään jättäneet tämän katkeran kalkin se on: katkeran kupin tyhjentämättä, mutta Abris herra väitti vakavasti, että hänellä jo oli ollut kustannuksia kahvin polttamisesta ja maidon keittämisestä, jonka vuoksi se ei saa hukkaan mennä.

Atjöö, atjöö! Hyvästi, hyvästi! POSTINHOITAJA. Kaunis poika tuo! Jassoo, aamiainen. Hyvä, hyvä, minä tulen. Tulin hakemaan tuota kirjettä, joka olisi tuleva Eeva Stiina Antikaiselle Puuppolan kylästä. POSTINHOITAJA. Niin, kyllä semmoinen löytyy. Hutikkalan talossa, Rantamäen torpassa niinkö? VAIMO. Juuri niin, aivan niin, herra postimestari. POSTINHOITAJA. Se on rahakirje.

Huoneen toisella puolella puun juurella on pöytä ja tuoleja. Ensimäinen kohtaus. Kustaa ja Voitto. SANNA. No niin! tuossa nuo kirjatoukat taas nuhjustelevat nenä kiinni vasikan nahassa. Ei ne ota tietääksensäkään, vaikka maailma menisi nurin narin, ei vaikka maa halkeisi Hää te kirjakoit, te nahkamadot; aamiainen odottaa jo aikaa sitten; vai ilmastako elätte.

Neiti Meadowcroft luki loukatun naisen äänellä, joka väkirynnäköllä valloittaa arvo-istuimen ja vaatii oikeuksiansa. Aamiainen seurasi, ja veljekset yhä olivat poissa. Neiti Meadowcroft katsoi isäänsä ja sanoi: "Yhä pahemmin ja pahemmin. Mitä minä sanoin teille, isäni?" Naomi tuli kohta vasta-myrkyllä: "Pojat kaiketi ovat viipyneet työssänsä, enoni". Hän kääntyi sitte minun puoleeni.

Vieraat eivät olleet panneet siis levolle ensinkään ja olivat kuuden aikaan aamulla, jolloin kyytihevonen saapui pihaan, lähteneet matkaan, ensin nautittuaan myöskin toisen pullon Rönnovin intialaista aarakkia, ja kun ryypyllä, siansyltyllä ja vasikanpaistin lopuilla varustettu aamiainen oli heitä taaskin vahvistanut päivän matkaa varten.