United States or Honduras ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hevostakin hyödyksensä Taputti ajajan kämmen; Maidon-ahnas lypsäjäkin Hyvitteli raavastansa Sen verran sinua Ilvo. ILMARI. Lyhyt on näkösi, sisko. Et ole arvannut etua, Rauhan liitto kun rakentui Pohjan ja Kalevan kesken. Rakkaudessa molemmat Voittavat ja antautuvat. ANJA. Mutta miksi hän kivellä Kosti orjan erhetyksen? Taatto auta! Vaimoniko?! Tuossa! Murhattu! Verissä!
Otan muistoja mukana, Toki toivoja enempi: Kirkastan Kalevan yötkin Toivontähtien tulilla. Sinä kuin silkkiperho pyörit Muinen meidän kämmenillä Kautta karkelon iloisen. Nyt menetkö, nyt jätätkö? Mitä jättänet jäänehille, Sydämille Pohjan poikaparven? Paimensoitto uusii lopun. ILVO. Jätin muiston kaunihista, Perhosista, kukkasista, Itse etsikää omanne.
ILVO. Noin sun orjasi tekevät. Toisin on Kalevan kansa: Väinö kansan kun herätti, Sillä monta on halua, Monta pystypyrkimystä,
Jotkut Turjon kera juovat. Poissa on Kauko, poiss' ilomme. Sitä sulhoa sureksin. ILVO. Harvoin Kauko kallistavi, Silloin juopi kuin janossa, Mutta pystyn pään pitävi. Toisin Pohjolan pukarit: Juovat kuin luto petäjä, Kaatuvat lahoina puina. Oikein vertasit, emoni: Kansasi on karjalauma, Helppo hallita. LOUHI. Ivaten Kohtelet emosi mieltä. ILVO. Sulle puollan seppoani, Taas sua sepolle puollan.
Siirtyvät syrjään. Sano, Ilvoni, sinussa Milloin kevät heräsi? Milloinka sun sydämes silmä Päivän lemmelle teränsä Avasi? sanohan, armas! ILVO. Sinä kun tasaisna, tyynnä Astuit rohkean arasti Mun eteeni neuvotonna, Kuin hämille tullut hirvi Metsän kulkijan polulle, Sinä kainosti kysäsit: "Tyttö, suostutko sepolle?"
Vastamaita matkatessa Ottakaa orilta pohti, Tulisuulta tuima into, Tieltä kesken kääntymättä! ILVO. Kiitos, Karjala ripeä! Suojele iloja Suomen, Murhepäiviä valista! TURJO. Ilo on vallaton vasikka, Nuori, vilkas peuranpoika Haarikan ilolle juomme! Juopi. KALEVALAISET. Juomme innolle, ilolle! Torvensoittoa. SANANTUOJA. Häme on tuonut härkiänsä, Sata ehkäpä enempi. Saatto sisään.
Pohjan kuin Kalevan hyöty Mulle on oma etuni. LOUHI. Se sinun oma etusi, Kun voit käskeä jokaista, Hallita joka tekoa Niinkuin vaativat halusi, Sekä sun sukusi valta. ILVO. Mun sukuni valta ILMARI. Väärä On halujen valta; väärä Sukuvaltikan uhalla Polkea pyrinnöt kansan. Mies kerran pahalla päällä Potki pohjan purrestansa Itsekin vetehen vieri.
ILVO. Ei ole aika vaaliella Orjan oikkuja monia. Työtä vaadin orjaltani, Käskyntyötä kuuliaista. Tässä miehest' on kysymys, Ei pojasta lapsekkaasta. Kullervolle. Huomenna salolle suorit, Menet karjan kaitsijaksi. Itse tutkin elkiäsi, Jälkiäsi kuulostelen. KULLERVO. Tuon tylynkö vaimon valta Vääntäisi minut kuin vitsan Sarvikarjan kytkyeksi. Raataja rahanalainen Raavastenko vertaiseksi!
Kiintyy Ilmariin; asettuvat vieretysten korkealle kivelle perällä, jonne Louhikin siirtyy, Ilvo keskelle. Suuret on keväimen ihmetyöt: Valkeoiksi muutti mustat yöt. Maan sulatti jääsydämen, Luontohon sytytti lemmen, Meille kihlajuhlan sääsi: Nuoret nuorten luokse pääsi. Linnastansa läksi aurinko: Maa on nyt sen kukkamorsio. Seppo työpajasta lähti, Loistelee kuin päivän koitto.
ILMARI. Mikä on kestävä? kadotus: Hiillos ahjossa palava, Toista hiillosta paeten. Tulenruokia olemme Suursepon pajatulessa. ILVO. Mutta voimakas iloja Juopi virtojen valosta, Taitava takoja onnen Keksi ahjonsa tulesta. Heikot katkeran, kipeän, Mustan ja samean saavat. Niin opetti mulle äiti.