United States or Côte d'Ivoire ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vain unta uneksuinko Sinulle, synnyinmaa, Kun luulin: päivä kirkas Jo sulle sarastaa. Kun luulin: huoltes huntu Jo ijäks siirtyi pois! Siunattu rauhan aika Sinulle suotu ois! Sä pyhään lakiin luotat Ja valaan ruhtinaan Ja uskot: niissä suoja On kansan sekä maan. Jos ihmisvala pettää, On laki arvoton, Ja silloin, maani armas, Sin' olet turvaton!
CASSIUS. Hyvästi, Brutus, ijäks, ijäksi! Jos tavataan, niin totta hymyillään; Jos ei no niin, on jäähyväiset tehty. BRUTUS. Eteenpäin mars! Oi, ennalta jos tietäis, Mitenkä tänkin päivän toimi päättyy! Mut onhan siinä, että päättyy päivä, On silloin päätös tietty. Mars ja matkaan! Toinen kohtaus. Tappelutanner. BRUTUS. Messala, ratsahille joutuun! Laita Tuon puolen legioille nämä käskyt.
Tiesin kyllä ammoin, että silmät ovat sielun peili, tiesin, että niissä juuri hengen syvyys kuvastuupi vaan en tiennyt ennen, että silmät on kuin viepä rimpi: niihin jos sä vaivut kerran, ijäks päiviks uppoot sinne. Jos tahtonet tyyntä ja rauhaa vaan ja mökkiä lahden pohjukkaan, kussa myrsky ei konsaan raivoo,
EDGAR. Se jalo Kent on, ystävänne. LEAR. Kirotut konnat, murhaajat te kaikki! Pelastunut hän ois; nyt ijäks mennyt! Cordelia, Cordelia, varro hiukan! Haa! mitä?
Everisti laatuisasti lausuu: »Viekkaus on nimi vaimon; paras että ijäks siitä sillä pääsit.» Matti vastaa: »Jumal'antakohon, vaan on hyvä everistin haastaa, tuntenut kun ette vielä koskaan ensi rakkauden pyhää tulta!» Kumpainenkin vaikenee nyt vallan.
Vanha houkko silmä, Jos tätä vielä itket, pois sun revin Ja heitto-vesines sun kostukkeeksi Savehen viskaan. Onko näiks siis tullut? No, olkoon vaan! Yks tytär mull' on vielä, Jok' on, sen takaan, lempeä ja hellä; Kun tekos kuulee hän, niin kynsillänsä Hän suden-naamas nylkee. Saatpa nähdä, Ett' otan jälleen hahmon, jonka luulit Mun heittäneen jo ijäks; saat, sen vannon.
PRINSSI. Ja tuon teon saa Hän oiti maanpaolla sovittaa. Minuunkin koskee hurja kapinanne, Vereni vuotanut on riidoissanne; Mut vaadinpa niin tuiman sovinnon, Ett' ijäks tappioni muistoss' on. En korviini ma ota estelyitä, Ei rukous, ei itku poista syitä; Ne säästäkää siis. Romeo joutuin pois! Hän tavattaissa kuolon oma ois. Pois ruumiit!