Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. kesäkuuta 2025


Ei ole tämän maailman Kurjissa kaivoloissa Se vesi, mikä janoovan Tyydyttää nautinnoissa Vain omantunnon tuskia Synnyttää meno turha; Ja kunnia ja tavara On monen sielun murha. Ken ikään tahtoo nauttia Maailman hettehestä, Hän polttavassa janossa, Kuoleman heltehessä, Ei löydä veden pisaraa Kielensä kostukkeeksi, Vaan ijankaiken janoaa, Jää tulen kekäleeksi.

"Ei toki, ei sitä en tee sinne en tule; tuokaa tänne penkille minulle pala leipää ja jotakin kuivan kieleni kostukkeeksi", pyysi nöyrämielinen muukalainen, eikä häntä saatu pöydälle syömään, vaikka kuinkakin olisi kehoitettu, vaan hänelle täytyi emännän viedä ruokaa penkille, johon muukalainen oli siirtynyt, siinä rupesi hän alakuloisena syömään.

En kertaakaan koko pitkällä matkalla ollut askeltakaan hewosen reessä jalkojani lewäyttänyt, enkä ainuttakaan särwin pisaraa kuiwuneen kielen kostukkeeksi ostanut, ja sentähden oli minulla kotiin päästessäni tallessa joka ikinen penni, mitkä lähteissäni sain mieheltäni, ... ei auta tuhlaaminen minkä kowalla työllä on saanut ansaituksi.

Kiveltä kivelle, mättäältä mättäälle linkosi hän itseänsä niin keveästi kuin häntä olisi jonkunlaiset siivet kannattaneet. Vilisten jäivät kivet, kannot ja puut syrjään ja Matti riensi vaan samaa vauhtia eteenpäin. Ei hän joutanut syömäänkään, sillä nyt oli kiire tarpeesen; tavasta hän vaan joi purosta kuivan kurkkunsa kostukkeeksi.

Olivatpa niin hitaita kaikille kehoituksille, että Laara jo takanapäin tuskaili, että hän vähän välittää mokomista omaisista, joille ei mikään kelpaa oikealla. Ruokailtuaan alkoivat joukot laittautua kirkolle lähtöön. Välipaloiksi matkalle varusti Laara suuren kontillisen eväitä: leipiä, voita ja sianjalan, sekä kielen kostukkeeksi suuren pullon viinaa.

Hän oli illallisen kostukkeeksi juottanut heille jotain päähän nousevaa, humaloittavaa väkijuomaa, kymmenen vertaa väkevämpää kuin väkevinkin viini, ja se oli jo voittanut useammat veljeksistä.

Siihen toi waimonsa hänelle wirwoittawaa ja raitista juomaa, kostukkeeksi hänen wäsystä ja helteestä pakahtuwalle kielellensä, ja siinä pyyhki hän waluwan hien miehensä kowasta työstä palawoiwasta otsasta. "Minun elämäni on semmoinen autuus, semmoista lempeä ja suloa täynnä, etten waihtaisi sitä koko maailman loistoon ja rikkauteen", huudahti Kristo eräänä semmoisena hetkenä.

Nyt alkoi uusi ajanjakso elämässäni, jatkoi ystäväni taas kertomustaan, kun oli hetken aikaa levännyt ja huulten kostukkeeksi kulauttanut siemauksen absinttilasista. Edellisessä jaksossa ei minulla omasta puolestani ollut mitään suurempia kärsimyksiä. Tosin oli kohdallani suruja, jotka minuunkin vaikuttivat, mutta kompastukseni kohtasin vasta uudessa maailmassa.

Vanha houkko silmä, Jos tätä vielä itket, pois sun revin Ja heitto-vesines sun kostukkeeksi Savehen viskaan. Onko näiks siis tullut? No, olkoon vaan! Yks tytär mull' on vielä, Jok' on, sen takaan, lempeä ja hellä; Kun tekos kuulee hän, niin kynsillänsä Hän suden-naamas nylkee. Saatpa nähdä, Ett' otan jälleen hahmon, jonka luulit Mun heittäneen jo ijäks; saat, sen vannon.

Oi kuinka hywä oli illoin tulla kotiin raskaan päiwäntyön päätyttyä, kun kartanolla jo oli wastaanottamassa hellä, lempeä olento, joka hymysuin tuli säälittelemään, ja itse edellä mennä heijotellen kehoitti perässänsä tulemaan lämpymään ja puhtaasen kamariin, ja joka siellä jo talwisna aikana oli walmis päältäni riisumaan lumisia waatteitani ja jäätymisestä kopisewia kenkiäni; joka kesäisnä aikana päiwän helteen ja työn pakottawan hien kuiwasi ja pyyhki lumiwalkoisilla liinoilla pois polttawalta otsaltani, ja oli walmis aina kellarista tuomaan kylmää ja raitista juomaa, kostukkeeksi janosta ja helteestä halkeilewalle kielelleni.

Päivän Sana

gabrieli

Muut Etsivät