Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Maarian sairaalassa sanoi hoitajatar, jos pääsisitte Nummelan parantolaan, tulisitte terveemmäksi. Minä en voi enää koskaan tulla terveemmäksi. Oskar! Mitä? Olen ollut sinulle sydämetön. Anna minulle anteeksi. En ole minäkään elänyt kuin minun olisi pitänyt, vaan köyhyys tekee ihmisen mahdottomaksi ja ärtyisänä kiroo silloin kohtaloa.
Ja muuttaen taas puheensa ranskaksi hoitajatar sanoi: Mahdotonta on ettei numeroa tiedettäisi, mutta jos lapsi on tänne tuotu vastasyntyneenä, on se, kuten tavallisesti, kuollut ja he ovat ainoastaan laitoksen maineen vuoksi hakevinaan. Hannes sanoi masentuneena: Te tahdotte riistää minulta viimeisen toivon, mutta teette sen jotenkin löyhillä perustuksilla.
Kun jäivät pyykistä pois nämä vaatteet, ne olisi vietävä pesutupaan. Pesutupa oli rannalla, vähän vasemmalla kesäisestä veneen nostopaikasta. Sinne oli runsaasti puolikilometriä matkaa. Pianhan minä ne sinne vien, antakaa vain tänne. Kyllä minä lasta katson sillaikaa, sanoi Arnold. No sitte ei hätää mitään. Arnold istuutui pikku vuoteen viereen, hoitajatar lähti asialle.
Hän oli niin vajonnut katselemiseen, ettei huomannut kuinka hänen toverinsa tuli huoneeseen. Mitä se on? Sekö sen sinulle antoi? sanoi lihava, hyväsydämminen hoitajatar, kumartuen valokuvan yli. Jokohan tuo nyt todella olisit sinä? Kukas muu sitten? sanoi Maslova, hymyillen katsellen toverinsa kasvoihin. Entäs tuo, hänkö se on itse? Onko tuo hänen äitinsä? Täti.
Tääll' lepää Julia, ja Julian kauneus Valoisaks juhlasaliks luo tän holvin. Tääll' lepää, kuollut; kuollut mies sun hautaa! Hengen heräämiseks Sen hoitajatar sanoo. Heräämist' on Tää tottakin. Oi, armas, kulta vaimo!
Arnold laski lapsen varovasti kylmälle lattialle, avasi kapalot ja paljasti sen pikku ruumiin. Kun se oli tehty, kieritti hän pienokaista ympäri lattiaa ja jätti sen viimein mahalleen itkemään. Arnold lyyhysti takaisin, sulki salin oven ja meni keittiöön. Hänellä oli kello kädessä, ikkunasta hän vielä varmuuden vuoksi tarkasteli, milloin hoitajatar palaisi.
"Kipeä on nyt armas Helmini, mutta kyllä Helmi paranee, kuu isä tuli kotiin", sanoi isä. "Ei Helmi enää parane koskaan", sanoi lapsi ja vaipui taasenkin horrostilaan. Samassa tuli Helmin hoitajatar huoneesen. "Onko käytetty lääkärin apua?" kysyi kapteeni melkein nuhtelevasti ja katsoi hoitajatarta terävästi silmiin. "On ... kyllä on käytetty, herra kapteeni.
Kun hän istui epätoivoissaan ja oli hermostunut siitä, että heikkopäiset ympärillä puhuivat ja tekivät ihan kauheita ... kun hän istui ja nauroi ja hypisteli tapansa mukaan hiuksiaan, niin tuli hoitajatar kerran ja huudahti: Jaha, vieläkö pitää ajatella sellaistakin! Otetaanpas neidiltä nämä kiharat pois! Nelmalta kerittiin tukka päästä. Hulluksi hänet aiottiin tehdä! Hän pelkäsi...
Minä ja yksi nuori lääkäri teimme parastamme pitäen hänessä henkeä. Kamala mies oli, se minun täytyy tunnustaa." Vähän mietittyänsä hän sanoi: "Ja sitten hän kuuluu kuolleen, ei aivan kauvaa sen tapauksen jälkeen." "Niin se kuuluu olleen, kuten kerroitte", sanoi Elsa. "Semmoinen hän vaan oli, en muuta tiedä sanoa", sanoi hoitajatar, mennen ulos rohtoinensa.
Mutta hoitajatar pelästyi ja alkoi lasta hyssyttää rauhallisemmaksi. Arnold poistui huoneesta, otti esille konjakkipullon ja alkoi kamarissaan ryyppiä. Nyt on aika juoda, hän hymähti. Rakennuksen toisesta päästä kuului Arnoldin korviin voimakasta ja valittavaa lapsen itkua. Mutta tämä ei siitä välittänyt. Kun Ester illalla saapui kotiin, oli pikku Teppo kuumeessa.
Päivän Sana
Muut Etsivät