United States or Moldova ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hoitajatar ei uskaltanut hänelle tunnustaa olleensa Arnoldin asialla, joten kaikki epäilykset siltä taholta suunniteltua salahanketta vastaan olivat aiheettomat. Eikä hoitajatarkaan uskonut Arnoldin hänen poissa ollessaan mitään vehkeilleen. Koko yön valvoi Ester silmäänsä ummistamatta pienokaisen vuoteen vieressä, vaikkapa hän olikin sangen väsynyt kaupunkimatkansa jälkeen.

Levottomana noudatti Eugen kutsua; etehisessä hän kohtasi rouva Blumin, joka hyvin innoissaan ja tärkeänä vakuutti hänelle, että kaikki oli niinkuin olla pitikin, mitä parhaimmassa järjestyksessä, rouva ja hoitajatar saapuneet j.n.e. ja että Eugen saattoi olla aivan levollinen. "Mutta entäs Dora ... Dora", kuiskasi Eugen vapisevalla äänellä.

Miten mahtavaksi olisinkaan hänen kauttansa voinut tulla, kuinka kunnioitetuksi! Tyttäreni olisi ollut ihanin herrani naisista. Ja nyt hän on poissa saavuttamattomissa!" Nyt lähestyi Alheidin vanha hoitajatar hiljaa Ben Hamounia ja sanoi: "Herra, jos suvaitsisit kuulla halpaa neuvoani, niin voisit vielä saada tyttäresi takaisin." "Olisit häntä vartijoinut!" ärjäsi Ben Hamoun.

Se on mahdotonta, vastasi tohtori. Tieteen kaikkien sääntöjen mukaan täytyi hänen heittää henkensä viimeistään yöllä. Sitähän juuri olen sanonut, arveli hoitajatar. Mutta niinhän aina käy, kun ylenkatsotaan kuninkaallisen majesteetin lääkkeitä ja antaudutaan noitien käsiin. Vai niin. Niinkö ovat asiat? No, siinä tapauksessa hän kuolee ennen iltaa.

Tuommoiset ajatukset ovat kuin kiviä lastatussa veneessä ja semmoisin sanoin ette koskaan parane! nuhteli hoitajatar sairastaan totisesti, melkein ankarasti. Hän näki kyllä, että kova sydän ei vielä hetikään ollut nöyrtynyt. Taaskin koetti haavoittunut hymyillä, mutta ei voinut. Päätäni pakottaa, hän valitti. Hoitaja meni noutamaan raitista vettä.

Hän istui sängyssään ja tuijotti eteensä, sitten hyppäsi hän ylös ja alkoi etsiä ympäri huonetta jotain. Hoitajatar, joka makasi sohvalla samassa huoneessa, hämmästyi herätessään. Mihin te olette hänet vieneet? Sanokaa! Rouvahan käski hänet viedä Rikbergin kamariin. Mitä? Onko Ensio kotona? Ei. Miksi veitte? Lapsen ruumis... Kuollut, kuollut...

No hyvä, sinä kurja puoskari, jommoisia te kaikki olette, jatkoi haavoittunut, koska minä vielä voin käskeä, niin käsken teidät heti tiehenne. En tarvitse teitä enää! Lääkäri pudisti päätään ja kuiskasi mennessään hoitajattarelle: houraileminen on jo alkanut. Parasta on kutsua tänne vankka mies, sillä häntä on vaikea pidellä. Hoitajatar meni, ja kreivi jäi yksin.

"Talvemmalla kuoli entinen talouden hoitajatar ja pormestarin kanssa päätettiin, että minun piti jäädä paikalleni. Minä olin kaikin puolin hyvin tyytyväinen. Lapsista pidin hyvin paljo, erittäin oli pienin, Akseli, iloni; hän varttui päivä päivältä, ja minä pidin sen osaksi minun ansionani.

Aino makasi koko kastamisajan aivan hiljaan, tähyillen avoimin silmin pappia, juuri kuin hänkin olisi "jotain ymmärtänyt", sanoi hoitajatar, muuan vanha eukko, joka päivät pääksytysten vakuutteli "herra vapaaherralle" ja "rouva vapaaherrattarelle" että heidän pienoisensa oli itse täydellisyys ikäisekseen.

Onko hän jo niin parantunut, että ilman vaaraa voi nähdä isänsä? kysyi Bertelsköld malttamattomasti, huomaamatta oudon naisen liikutusta. Hoitajatar sai sekunnin pari tointuakseen. Kylli hän voi, kuiskasi nainen. Sillä ehdolla, että teidän armonne ei puhu mitään, mikä häntä liikuttaa tai surettaa; sillä hän on vielä kovin heikko. Hyvä.