Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
*Gonzalov*. Vähän selkäänsä tarvitsisi hän kuitenkin. Hän löi minua piiskan varrella pitkin selkää. *Mazarino*. Vastaa, vanki: tahdotko selkääsi vai menetkö ennemmin hirteen? *Talonpoika*. Perhana teidät sitokoon, pojan veitikat. Ettekö yhtään häpeä?
Ja sinetissä hänen Lucretiansa, jolla hän aina lukitsee kirjeensä: se on hänen! Kenelle tuo lienee? FABIO. Se kietoo hänet suolineen, sorkkineen. "Olen kiintynyt; Mut kenehen? Suu kiinni nyt: Sit' en sano, en." "Sit' en sano, en." Entä sitten? Toista värsymittaa! "Sit' en sano, en." Entä, jos se olisit sinä, Malvolio! HERRA TOPIAS. Hirteen, senkin mäyrä!
Joo, kyllä kai tässä hirteen lopuksi joutuu, arvelee siihen Jussi V. rauhallisesti sekä jatkaa: Viime lopuksi alkoi se kysellä, olenko minä ollut Arkangelin puolessa räjähdyksiä toimeenpanemassa. Sanoin, etten ole ollut, mutta että minä kyllä tiedän, kutka siellä ovat käyneet. No kutka? kysyi hän silmät kiiluen.
Saan kutsun vapauteen. VANGINVARTIJA. Minä silloin menen hirteen. POSTHUMUS. Olet silloin vapaampi kuin vanginvartija; kuolleille ei ole salpoja. VANGINVARTIJA. Jos tulisi naida hirsipuu ja siittää pikku vipupuita, niin ei ole siihen toimeen sen kärkkäämpää kuin tuo.
JULIA. Oi, hyvä isä, polvillani pyydän: Maltilla pari sanaa kuulkaa vain! CAPULET. Pois, hirteen, pentu! Kovakorva luuska! Ma sanon: huomenna sa mene kirkkoon, Tai älä koskaan tule näkyviini, Vait ole, älä puhu, älä vastaa. Mun sormiani syhyy!
MERCUTIO. No ällistelkööt, siksi ne on luodut; Kenenkään käskystä en minä väisty. TYBALT. Te jääkää rauhaan; tuo mun mieheni. MERCUTIO. Käyn hirteen, jos on teidän puku hällä. Edellä menkää vain, hän teitä seuraa; Hän siinä mielessä on kyllä mies. TYBALT. Se rakkaus, jonka sulle vannoin, Romeo, Supistuu kahteen sanaan: olet konna!
Otaksukaamme kumminkin, että olisimme vanginneet hänet tänä iltana, niin mitä siitä olisimme hyötyneet? Emme olisi voineet todistaa mitään häntä vastaan. Siinä ilmenee hänen pirullinen viekkautensa. Jos hänellä olisi joku inhimillinen kätyri, niin kävisi se ehkä päinsä, mutta vaikka voisimmekin tuoda esiin tuon suuren koiran, niin ei sen omistaja silti joutuisi hirteen."
Kardinaali kuunteli naurusuin tuota mestari Bonacieux'in innostuneiden tunteiden oivallista purkausta; sittenkuin Bonacieux'in huudot olivat hälvenneet etäisyyteen, virkkoi hän: Hyvä juttu, tuossa on vastaisen varaksi mies, joka menee vaikka hirteen minun tähteni.
TIMANDRA. Hirteen, hirmu! ALCIBIADES. Suo hälle anteeks, armas; kurjuus hältä Hukannut on ja upottanut järjen. Rahasta mull' on puute, kelpo Timon; Siks köyhä joukkonikin joka päivä On kapinassa. Surren kuulin, ett' on Ateena kurja, arvos unehuttain Ja urotyös, kun uhkas lähivallat Sen kukistaa, jos miekkas ei ja onnes, TIMON. Lyö rumpuas ja mene!
Muori katselee jälleen portailta. Ja hän ärähtelee itsekseen. Onko Kukkelman sokea? Hänen piilunsa iskee sinne tänne ... milloin syrjään, milloin puuhun! Haha, mikäs nyt tuli! Veistäjän tukkahan näytti tarttuvan kiinni hirteen... Sakris oli lyönyt haivenensa kaarnan repeämään. Siinä hän nyt pyristeli ja tempoi ... kurahteli harmistuneesti. Viimein väänsi toisella kädellään kirvestä irti puusta ja kiskoi toisella hiuksiaan. Muori naurahtaa, hohottaa. Yhden hiustupsunsa oli Kukkelman typistänyt piilulla poikki ... piteli kourassaan katkennutta tukkua, katseli toiselle olkapäälleen valuneita hiuksiaan, rypisteli kulmakarvojaan ja huudahti:
Päivän Sana
Muut Etsivät