Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
»Sun paras ottaa onkin suunta toinen», hän vastas, nähdessään mun kyynelöivän, »jos päästä aiot erämaasta tästä. Näät juuri peto tuo, min vuoksi huudat, ei laske ketään tielle oikealle, vaan estää jokaista, sikskuin hän sortuu. Sen luonto on niin pahansuopa, häijy, ett'ei sen täyty himo herja koskaan, vaan syötyään se kaht' on nälkäisempi.
Nyt herja aika rosvon kiirein kokoo Ei tiedä kuinka runsaat saaliinsa. Niin monet hyvästit kuin taivaan tähdet, Sanoilla, suuteloilla vahvistetut, Se sulloo vaivaiseen jäähyväiseen, Ja meille suo vain yhden nälkämuiskun, Jonk' itku pidätetty karvaaks suolaa. No, prinssi, onko neiti valmis? TROILUS. Kuule, Sua kutsutaan! Noin haltiakin huutaa: "Käy matkaan!" sille, jonk' on aika kuolla.
Nousee silloin nuorukainen: »Johtaja lien minä tässä, nimeni on Nevalainen. Mun siis menköön herja henki, Yrjö Sormu olkoon vapaa! Maksat, Hurtta, hurmeen senki; kohta kosto sunkin tapaa.» Väittää Yrjö Sormu: »Ethän poikaa usko raivokasta! Johtajaksi älynnethän miehen täyden etkä lasta. Päällikön hän käskyt täytti, mua kuuli kansan kuoro, hän vain sodan kättä käytti; vuoden päästä sun on vuoro.»
PATROCLUS. Sen voinet itse sanoa, koska tunnet minut. ACHILLES. Oi, sano, sano! THERSITES. Luettelen kaikki peräkkäin: Agamemnon on Achilleen komentaja; Achilles on minun herrani; minä olen Patrocluksen tuntija; ja Patroclus on narri. PATROCLUS. Herja sinä! THERSITES. Vaiti, narri! En ole vielä päättänyt. ACHILLES. Hänellä on eri-oikeus. Jatka, Thersites.
UNTAMO. Kerran Kuuntelin sivulta, kuinka Poika vannoi kostavansa Ison kohlut, maammon mahlat, Mun sukuni surmaavansa. Perintövihani silloin Remahti tulipaloksi, Kuin salolla kuiva murros Poudalla kipunan tullen Räiskinällä roihuavi. Orjajoukkoani käskin: Viskatkaa vetehen poika Syltä kymmentä syvälle! Poika ei vetehen kuole. Heittäkää tulehen herja! Tulestakin pääsi ruoja. Annoin hirtehen hinata.
Ja nyt se herja luultavasti makeasti nauraa kolttoselleen jonkun pehkon kupeessa, kun sai minut niin säikäytetyksi, jotta kuolevani luulin, mutta tulehan kotiin, kyllä minä sinua siitä nauratan, vekkuli!" "Ole tuossa äystäämättä," kielsi Tiina nauraen, "hyväpä tuo oli, että päästiin kerrankin selville millä kannalla asiasi Laurin kanssa on.
Jumalaa hän julistaa ja Herran pyhää voimaa. Herjan kautta Herran käsi Perman maata soimaa. Nousee Puma tietäjä, hän puhuu isäin kieltä, muinaisuutta muistuttaa ja vanhaa Perman mieltä. »Miehet!» näin hän huutavi, »ma teidät' tunnen, varmaan mua te enempi uskotte kuin miestä mekon harmaan.» Päättää suuri kuningas: On herja ylen paha. Uusi usko tarvitaan sit' uhrein korvaamahan.
Päivän Sana
Muut Etsivät