Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Hän järkkymätön on kuin järjen jää, ken yksin soutaa tuulet, myrskyt tohti, voi tyynet kestää ilman ystävää. Hän, joka voittoon kansan tahdon johti, jos mahdit pimeet maassa piileksii, ne ohjaa oikeuden, työn valtaa kohti. Hänessä yhtyy teräs ynnä pii: liestulta pyhää uuden rauhan ajan hänessä Suomen heimo tervehtii. Ja tervehtii myös liekit laulun pajan. T
O, häijy tyttö! Kuin? Maurin kanssa? Voi, ett' olen isä! Kuin hänet tunsit? Petost' ääretöntä! Hän mitä sanoi? Tulta lisää! Heimo Hereille! Lienevätkö naimisissa? RODRIGO. Varmaankin, luulen sen. BRABANTIO. O, taivaan taatto! Kuink' ulos pääs hän? Veren kavallusta! O, isät, älkää tytärtenne mieltä Töist' arvostelko! Eikö taikaa, jolla Voi nuoruuden ja kainouden pettää?
Mutta nyt on jokaisen käsi nostettu, toisen toista vastaan murha asuu heidän sydämissään; villiys leimahtaa esiin heillä nähdessään matkustavaisen; merirosvous on oikeutettu ammatti, kansat useissa valtakunnissa käyvät ihan alastomina ja jokainen heimo, palavana kostonhimosta ja vihasta, pitää itsensä kaukana toisista. Myöhään illalla astui Stanley maalle toisella saarella.
Etelästä se ei voi tulla, sillä sinne eivät Lapin miehet uskalla asutuille seuduille. Pohjoisesta se on tullut ja on täällä kiertelemässä. On tullut tähystelemään ja kun näkee, ettei ole kuin yksi eläjä täällä, niin laskee koko heimo kesän tullen koskia alas tänne alavesiin kalastelemaan.
Joskus käy vilahdukselta näkyviin, että yhteisestä kannasta haarautuneiden hallitsijasukujen välillä on olemassa nurjaa mieltä ja epäluuloisuutta, vrt. Il. XIII 459-461 ja XX 179-186. Vielä historiallisella ajalla asui Trōaan Dardaniassa dardanien heimo, ja sen hallitsijain luultiin polveutuvan Aineiaasta.
Sanotaan, että muinoin Tääll' onness' eleltiin, Ja kanteloita tehtiin, Soiteltiin, lauleltiin; Mut Louhen musta valta Iloa kadehtii Ja vaskivaaran poveen Meilt' aurinkoisen kahlehtii. Ja kansa synkiössä Nyt teitään hapuilee, Kynnykseen omaan lankee Ja maillaan harhailee, Yön karvan muoto saapi Ja mieli apeutuu, Ja heimo heimostansa, Laps äidistäänkin vieraantuu.
Jäi Pargan vuorihin ja Suulin viel' uljas heimo kätköksiin; ne muinais-doorilaisiks kuulin: Sielt' esiin taimi nouskohon, mi Herakleidein kantaa on!
Saapuu vuosisatain yöstä joskus viesti miesten työstä, jotk' on olleet entisiä, sankareita mennehiä, urohia kansan kahden, kahdenpuolen Suomenlahden. Minkä teitte, varmaan pysyy. Kerran Eestin heimo kysyy, myöskin suku Suomen puolen: elänkö ma vaiko kuolen? Silloin tulee kansaa kaksi toisillensa tuttavaksi. Eikö riitä? Milloin saamme liittoon meidän kahden maamme?
Tiedä, ukko, Tähtitanssi on äitini sukunimi, ja tämä heimo, johtaa alkunsa aina jumalten tarinamailmasta; tiedä tämä. KONRAD. Minä tiedän sen ja katselen teitä syvimmällä kunnioituksella. FOKAS. Jumalten tarinamailmasta, niinkuin oikean aarelsmiehen tulee, eikä siis paljon että olenkin maamme aarelsruumiissa lailliseksi julistettu jäsen. Mutta mitä lupaa minulle enemmin tämä tie?
429. Paionit: ks. Il. II 844-850, Sel. Kaukōnit: heimo (ei-kreikkalainen), jonka kerrottiin muinoin asuneen Bīthȳniassa (koillisessa Trōásmaakunnassa). Samanniminen heimo oli myös olemassa
Päivän Sana
Muut Etsivät