Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. syyskuuta 2025
Sinä olet antanut minulle kaikki, mitä elämällä meille ihmisille on annettavaa: iloa ja surua, rakkautta ja vihaa, ylpeyttä ja ylenkatsetta, tyyntä ja myrskyä. Ja sinä olet antanut minulle vihdoin kuoleman rauhan. Kiitos kaikesta, Gertrud. KERTTU: Suutele siis minua ja lähde! Lähde kuin merimies morsiamensa luota. KERTTU: Viktor! GRANSKOG: Gertrud!
Minussa tult' on, joka lieskaks yltyis, Mut tämä hassumaisuus sammuttaa sen. KUNINGAS. Menkäämme, Gertrud! Töin ja vaivoin hältä Sain raivon hillityks. Nyt pelkään, että Se puhkee uudestaan. Siis seuratkaamme. VIIDES N
Miss' ompi poikanne? KUNINGATAR. Hetkeksi meidät yksin jättäkää. KUNINGAS. No, mitä, Gertrud? Kuink' on Hamletin? KUNINGATAR. Hän riehuu niinkuin meri ja kuin myrsky, Kun vallast' ottelee ne. Verhon takaa Kun ääntä kuuli, veti raivopäissään Hän maalle miekkansa, huus: "rotta! rotta!" Ja hulluutensa vimmassa näin tappoi Tuon vanhan kelpo miehen. KUNINGAS. Julma teko!
Veljeni kukistui ensin. Sanallakaan en minä ole hänen aatteitaan vastustanut, mutta se aate, jota minä edustin, oli häntä voimakkaampi. Hänen täytyi väistyä. KERTTU: Ja mitä aatetta te edustatte? GRANSKOG: Minua itseäni. KERTTU: Oh! GRANSKOG: Se ei ole paljo, niin. Mutta oli minulla kerran eräs toinenkin aate. KERTTU: Ja mikä se oli? GRANSKOG: Gertrud Wiik. KERTTU: Sepä oli kaunis aate.
Vie hälle pikari. HAMLET. Viel' yksi ottelu; pois viini siksi. Kas niin! LAERTES. Se koski, minä myönnän. KUNINGAS. Hamlet voittaa. KUNINGATAR. Lihava on hän, ahdashenkinen. Tuoss', ota liina, Hamlet, otsaas pyyhi. Nyt kuningatar juo sun maljas, Hamlet. HAMLET. Hyväinen äiti! KUNINGAS. Gertrud, älä juo. KUNINGATAR. Ma tahdon, puolisoni; sallikaa se. Se oli myrkkyä! Nyt myöhäist' on.
GRANSKOG: Ja miehenne kävi kylässä. KERTTU: Niin. GRANSKOG: Hänestä tuli äkkiä suuri mies. Arkkitehti Granskogin veljestä tuli Johan Wilhelm Kuussalo. Ja teistä Gertrud, teistä tuli Kerttu. KERTTU: Hän luuli olevansa Snellman kuten te sanoitte. GRANSKOG: Muutkin luulivat sitä. Hän opetti uutta oppia. KERTTU: Muistatteko te, mitä hän opetti?
He hoviss' ovat, Ja, niinkuin luulen, käsky heili' on näyttää Tän' iltana jo hälle. POLONIUS. Aivan oikein; Ja näytäntöön mun kauttani hän kutsuu Molemmat teidän majesteettinne. KUNINGAS. Halusta aivan; sangen hauskaa mulle, Ett' on hän sillä päällä. Hyvät herrat, Hänt' yhä vietelkää ja kiihoitelkaa Huveihin moisiin. ROSENCRANZ. Kyllä, majesteetti. KUNINGAS. Sinäkin, rakas Gertrud, jätä meidät.
Mutta sinun silmiisi minä uskon. Näytä ne minulle Gertrud. GRANSKOG: Gertrud! KERTTU: Ei, ei, antakaa minun olla. GRANSKOG: Rauhoittukaa, Jumalan tähden, rauhoittukaa. Ei minun tarkoitukseni ollut loukata teitä. KERTTU: Olenko minä teidän mielestänne huono ihminen?
Päivän Sana
Muut Etsivät