Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025


Ihmettä, ett'et sinä sitä tiedä, Karin? KARIN. Saanko luvan kysyä: kuka sinulle nuo tiedot on antanut? SYLVI. Viktor itse. Eilen illalla jo. KARIN. Suo anteeksi! Sinä menit pois ennen kotiljongia. SYLVI. Niin, mutta tänäin hän taas puhui samaan suuntaan. ELIN. Joko sinä olet tavannut häntä tänäin? Jo. ELIN. Onko hän sitten ollut täällä? SYLVI. Onpa saattanut olla. ELIN. Koska sitten?

Nuku siellä huoletonna, Nuku lapsukainen, Vaikka isäs paavi konna Vei jo nuorra vainen. Isäs kärsi kuolemansa Polttoroviolla, Mutta luja uskossansa Jaksoi aina olla. Nyt laulan kehdollasi Isäs kohtalosta, Ett'et myös uskollasi Henkeäsi osta. Vaan kun vartut, lapsi, kerran, Murra sortovalta. Kuule aina käskyt Herran, Käskyt jumalalta».

"Hm! sinulla on vielä paljon nähtävää, Rejer! ... ja hyvä on, ett'et tiedä mitään ... minä tahtoisin kernaasti säästää sinua ... vaan hiukan tietoa täytyy minun kuitenkin ajaa päähäsi, muuten et tietäisi olla varuillasi!" Hän käveli hyräillen edestakaisin laivasillalla... "Vaan kuules nyt, poikani!

"Jos et olisi niin tuttu mies kuin olet, niin nyt saisit semmoisen lähdön, ett'et äskeen olisi semmoista saanut", sanoi Kirri Rehkoselle, ollen yhä vielä kauhuksissa. "Kaikkien asialle sitä lähdetäänkin! No viepä mielen miehen päästä Kolkin tyttären kanssa! Hym!" ihmetteli Katru. "Jos sinä liikut yhden askeleen sen asian kanssa, niin en minä lepy sinulle ikäpälvilläni", sanoi Kirri yhä uhaten.

Ei suinkaan se vain mahtane?... Ettäkö sin' olisit?... leikkiä tuo toki lienee..." "Ei ole leikkiäkään..." "Vaan onko sillä vieraatmiehetkin?" "Sanoohan tuo olevan ... peto hänen niin sentään tiennee, valeenko olis pannut ja ilmanko säikytellee..." "Vieraatmiehet ja kaikki!... Ja sin' olet minulle sillä keinoin valehdellut, ett' olit vähällä jo saada uskomaan... Ett'et sinä häpeä, Kalle!

"Minä näen, ett'et sinä tottele, hyvä!" sanoi Kirri ja otti halon loukosta, jolla häristelee Marttia lyödäkseen, kysyen tuimasti: "Vieläkö vastustat?" "Ettehän ruvenne, isä, vaan väkivaltaa käyttämään?" sanoi Martti. "Tottelematoin! Kirjoita paikalla, taikka minä rusikoitsen sinun niin, ett'et ikänä tervettä ruumista kanna", sanoi Kirri.

"Muistatko", jatkoi Robert samalla tavalla, "että kerran, ennen kihlaustamme, pyysin, ett'et milloinkaan unohtaisi, että minä, mihinkä oloihin tahi ristiriitoihin joutuisimmekaan, aina ensi sijassa olisin pappi, että minne Herra käskisi minua menemään, niin vaikeaksi kuin se tulisikin sinulle, meille molemmillekin. Muistatko sen vielä?"

Sinun tulee rakastaa Jumalaa toisella tavoin... Sinä et voi enää jäädä tänne meidän kyläämme, ja minä tahdon ett'et palaa tänne ennenkuin ijän ja työn vakaannuttamana. Olen valinnut sinulle kirjanpainajan toimen; tietosi ovat sinulle siinä apuna. Eräs ystäväni, kirjanpainaja Grenoblessa, odottaa sinua ensi maanantaina." Eräs ajatus saattoi minut äkkiä levottomaksi.

Mielelläsi olisit tahtonut tehdä hyvän työn ja pelastaa monen ihmisen hengen, mutta olisiko sinulla ollut rohkeutta sentähden panna alttiiksi omaa henkeäsi? Ja olisitko ollut niin nopea päättämään, ett'et yhtään silmänräpäystä olisi miettinyt, vaan heti katsonut kuolemaa silmiin, kun vielä oli aikaa? Niin, se ei ole varma. Sillä monella on hyvä tahto, mutta kaikilla ei ole miehekästä rohkeutta.

Jumalan kiitos, että jällehen Minulle Aina lapsi annettiin! AINA. Näetkös vaan , vaari kultainen, Ett' oikein paljon pidät minusta, Niin paljon, paljon kuin sinusta! Tiesinhän, ett'et suotta suuttuiskaan. KILPI (itsekseen). Mun Jumalain, sua kiittää saan! (

Päivän Sana

lullu

Muut Etsivät